Sairastupa vol.4

Tänään taas töiden jälkeen surautettiin Saagan ja Friidan kanssa Kouvolaan. Univet oli jälleen määränpää ja tarkoituksena Saagan korva-nielutarkastus ja mahdollinen nielurisojen poisto. Sitten edellisen käynnin on Saagan ruokakertojen määrä vaihtunut kahteen kolmen sijaan ja määrää vähennetty. Ei ole ollut mitään huonontavaa vaikutusta koiran oloon tällä, joten voidaan kyllä aika suurella varmuudella sanoa, ettei Saagan vatsassa mitään vikaa alunperin ollutkaan. Painoa oli jo vähän pudonnut tämän ansiosta.

Lääkäri kyseli  Saagan kuulumiset, kuunteli sydäntä, otti kuumeen ja haisteli korvat. Hyvältä näytti. Sitten piikki koiran kankkuun ja vein sen aulaan kuukahtamaan. Se kuukahtaminen käy sitten varsin äkkiä. Lääkäri sanoi, että hän katsoo koiran nielun ja tulee sitten kertomaan, poistetaanko vai ei ja kuinka kauan operaatio kestää. Konsultoituaan toistakin lääkäriä hän saapui pian paikalle ja kertoi, että molempien mielestä oli viisasta poistaa risat, koska ne eivät olleet normaalikokoiset vieläkään. Pari tuntia sanottiin menevän aikaa.

Sittenpä me Friidan kanssa lenkkeilimme ja tapoimme aikaa siihen asti. Mikäs ollessa, kun oli hieno sää ja aurinko paistoi.

Ennen kuin Saaga minulle palautettiin, menin juttelemaan lääkärin kanssa. Hän näytti minulle poistetut risat, jotka näyttivät vaaleanpunaisilta toukilta. Ne olivat kaksinkertaiset verrattuna normaaleihin risoihin ja punottavat. Eivät terveen näköiset. Silloin kun hoito aloitettiin, ne olivat olleet nelikertaiset. Ei ihme, että Saagaa vähän maiskuttelutti. Haavat kurkussa oli poltettu eikä ollut mitään tikkejä. Niinkuin ihmisille risojen poiston jälkeen, Saagallekin kehotettiin antamaan jäätelöä kurkkukivun lievittämiseksi. 3-4 päivää se syö vain kylmää ja pehmeää ruokaa. Ja jäätelöä, jos haluaa. Antibioottikuuri annetaan varmuuden vuoksi myös ja muutaman päivän ajan kipulääkettä.

Ja jotta antibiootti ei aiheuta korviin mitään hiivaa, pitää kerran päivässä ruiskauttaa korviin Canofitea kuurin ajan. Korvat olivat hyvässä ja siistissä kunnossa. Alakäytävän tila oli laajentunut, eli kaiketi siellä oli ollut turvotusta. Hiukan oli käytävän perällä ollut mömmöä, joka imettiin pois. Tärykalvot olivat aivan ehjät. Nyt sitten pitää viikoittain korvia pestä ja huolehtia karvojen poistosta säännöllisesti. Josko säästyttäisiin zepp-leikkaukselta ja uusilta tulehduksilta.

Ne veriarvot, jotka olivat olleet ali tai yli,  olivat jo lähellä normaaliarvoja. Eli hyvään suuntaan mennään. Lääkäri epäili, että Saagalla on voinut olla matoja, sillä loiset usein vievät esim. hemoglobiinin alas . Siispä vielä kerran annan antibioottikuurin jälkeen matokuurin. Kyllä minä nyt tämän opin, että madottaa pitää säännöllisesti.  Myönnän, että siinä on ollut paljon parantamisen varaa.

Vielä kerran menemme kontrollikäynnille parin-kolmen viikon kuluttua. Silloin tutkitaan vain nielun tilaa.Huomenna ja perjantaina soitan Univetiin ja kerron koiran voinnista. Ja ennen kesää tutkitaan vielä kerran Saagan veriarvot. Josko se sitten olisi siinä ja voitaisiin todeta koira terveeksi.

Melkoinen jakso tämä on ollut. Onneksi ei mahassa ollutkaan mitään. Onneksi on koiralla vakuutus, ettei kaikki ole mennyt omasta pussista.

Kun Saaga nyt on doupattuna jälleen, ei meillä ole mitään asiaa rally-toko-kisoihin sen kanssa. Todella harmillista, sillä se on kyllä selvästi Saagan laji.

Niinkuin TÄSTÄ videosta näkyy. Treeni on viime sunnuntailta. Toinen palkaton treeni ja Saaga on todella varma ja innostunut hommasta. Mutta ehkä me vielä keretään.

Kisaamaan menemme sitten hömppästiina-Friidan kanssa, joka on kyllä innokas, suorastaan yliyrittävä välillä. TÄSSÄ Friidan treeniä.

Näin kevään kynnyksellä ulkona on helppo ja hauska treenata tätäkin lajia hyvällä porukalla.