Pikku Molly on ollut meillä nyt vähän päälle kolme viikkoa. Se on kasvanut, vaalentunut ja oppinutkin joitain asioita.Se on aivan valloittava pentu. Se on hurjan reipas ja ponteva, hyvin iloinen pikku pentunen. Ensimmäinen rokotus saatiin tällä viikolla, samana päivänä kun itse sain ensimmäisen koronarokotteen. Ei kuulunut piipahdustakaan. Se ei edes huomannut, että jotain pistettiin. Paino oli noussut reilusta kilosta 2,5 kiloon ja vähensikin sen ruoka-annoksia kolmeen, ettei saa liikaa ruokaa. Ahne kun on, söisi varmaan kaiken, mitä annetaan.
Meillä on ruoka-tilanteessa järjestys. Saaga saa ruokansa ekana eikä pentu mene härkkimään sen kupille. Molly saa toisena. Greetta vasta kolmantena, koska ruoka-aika saa sen niin kierroksille, että olen aamukävelyn jälkeen vienyt sen suoraan olohuoneeseen koirapetiin portin taakse, jossa se joutuu rauhoittumaan, ennenkuin pääsee syömään.
Saaga suhtautuu pentuun ystävällisen välinpitämättömästi. Jos pentu kiusaa, niinkuin joskus sitä houkuttaa, Saaga sanoo kovaäänisen haukun. Minä puutun kieltämällä, jos yhtään tarvetta on. Esim.jos Saaga nukkuu ja pentu on selkeästi menossa Saagan kimppuun, EI saa sen kääntymään pois.
Greetan mielestä pentu on edelleen ärsyttävä. Vain joitain kertoja se on kutsunut pentua leikkiin ja pari kertaa olen kiskomisleikissä antanut lelun toisen pään Greetalle niin, että ovat yhdessä hetken kiskoneet, mutta lelut ovat pääsääntöisesti mustasukkaisuuden aihe. Jos leikin pennun kanssa tuolilla istuen, Greetta makaa muristen tuolin alla ja tekee välillä syöksyjä lelua kohti. Sisällä en sen kanssa paljoa leiki, koska sillä alkaa tulla haukkua ja toisaalta jos leikkisin, pentu tulisi lähelle ja Greetta luopuisi lelusta joka tapauksessa. Ulkona leikitään Greetan kanssa pallolla paljon.
Pentu on käynyt tapaamassa äitiään ja siskoaan. Lisäksi ollaan nähty Daria-pentu ja käyty tapaamassa myös kaima Jaanan kahdeksanviikkoista setterinpentua. Pentu on pieni, ja Molly lähellä sen kokoa, joten tuli aivan tosi hyvä leikit näiden kahden ipanan välille. Välillä Molly oli päällä ja välillä alla. mutta kumpikaan ei ollut niin ilkeä, että toinen alkaisi pelkäämään. Molly osaa olla kiihkeä, joten sitä seurasin tarkasti, mutta ei tarvinnut huolta kantaa.
Ollaan nähty aikuisia koiria ja vieraita ihmisiä. Pentu osaa olla todella sopivalla tavalla kaikkien kanssa.
Siisteyskasvatusta ollaan koitettu jalostaa. Eilen onnistuin oikea-aikaisesti viemään pentua ulos ja vain yksi iltapisu tuli paperille. Niinkuin muinoin Greetalle tein, hoen ulkona Teepisuteepisu ja kun pisu tulee, kehun aivan hirveästi ja annan namin. Tämä toimi Greetan kanssa tosi hyvin ja se oli viisikuisena täysin sisäsiisti. Saas nähdä, miten tämän pennun kanssa käy.
Kuvia ja videoita olen ottanut paljon. Tässä alkupään kuvia. En laita kaikkia kerralla.
Nämä kuvat otin, kun käytiin äiti-Kittya ja Dollya moikkaamassa. Melkoista vauhtia oli tyttöjen leikissä, ja murinaa myös. Kitty kävi välillä vähän rauhoittamassa.
Jylpyllä ollaan käyty palloleikeissä. Kun heitän Greetalle pallon ja Molly on irti, Greetta luopuu pallosta, kun Molly tulee kohti. Se auttoi, että heitin ensin Mollylle oman pallon ja sitten Greetalle ja tsemppasin Greettaa tuomaan pallon Mollyn ohi. Näin molemmat koirat olivat tyytyväisiä. Kaksi ekaa kuvaa hallin metsätieltä. Mollylle pidän piuhaa kiinni ja se on oppinut kuljettamaan sitä suussaan. Näin saan sen nopeammin hallintaan, jos vaikka auto tulee. Greetan ilmeestä näkee, mitä se pennusta ajattelee.
Greetta-rukalla on vähän vaikeaa oman päänsä kanssa. Onneksi se on päässyt usein Marjutin kanssa agsaamaan ja ollaan käyty Okkimissa ja Haminan hallissa rally-toko-treeneissä. Ohjatut toko-treenitkin ovat alkaneet. Eli kyllä se saa laatuaikaa minun kanssani kuitenkin.
Saatiin muuten paikka Hyvinkään rally-kisaan. Olisi tulossa mestari-luokan korkkaus, jos kisat järjestetään. Peukut sille.