13.2.2019

Jo on kelejä pidellyt

Olipas karmeiden kelien jakso tässä pitkän aikaa. Raskasta märkää lunta, jota satoi hurjat määrät. Tiet olivat surkeassa kunnossa, kun aurauskalustot eivät millään ehtineet joka paikkaan koko ajan. Metsään ei ollut asiaa, kun lunta oli niin paljon ja Greetan energiaa piti purkaa palloleikeillä hallin pihalla.





                                                Aina valmiina palloilemaan, tuumaa Greetta.
                                          Sisällä on niin pitkästyttävää, toteaa Greetta myös.





                                     Kyllä minulle uni maittaa vaikka kuinka, toteaa Saaga.

Mutta eilen paistoi aurinko, ja jokunen päivä sitten myös eikä tänäänkään näytä hullummalta, joten  josko pahin myräköinti olisi vähäksi aikaa ohi. Aurinko on niin mieltä lämmittävä juttu.

                                                          Häikäistyneiden poseeraus.

                                                         Loik loik pallon perään.




                                                  Syöksylaskua vallilta alas - ilman palloa.


Näet heitin pallon liian pitkälle ja se putosi tuonne oikealle syvälle vallin alle. Greetta komensi minua, kun minä ehdotin, että se voisi käydä palloa etsimässä. Mutta kävi se ja löysin vihreän geelipallonsa. Onneksi. Muuten olisi pallo jäänyt sinne.


Vaan ollaan me Greetan kanssa treenattukin. Käytiin Jessican toko-koulutuksessa. Greetta oli parempi kuin edellisellä kerralla. Saatiin hyviä vinkkejä treenaamiseen. Haaveena on päästä oman seuran voittaja-kokeeseen huhtikuun puolivälissä. Saa nähdä. Voi olla liian aikaista. Greetan selkeästi yksi isoja ongelmia on liikkuri, joka häiritsee sen sielunelämää. Siis tarvitaan paljon liikkurointia liikkeissä.Oli todella hyvä koulutus.

Ollaan käyty myös Marikan kanssa hallilla vähän treenaamassa. Yhtenä päivänä tehtiin kartion kiertoa niin, että oli sekä kapulat että hypyt. Aloitettiin hyppyjen tasolta. Mentiin askel askeleelta taaksepäin. Namin laitoin aina eteen ennenkuin lähti. Luvalla otti ja lähti kiertoon.
Viimeisellä kerralla kaukaa Greetta vähän koukkaili kapuloita kohti, mutta meni kuin menikin kierron.

 Eilen tehtiin eteen menoa ja ruutua. Greetta oli aivan agilitymoodissa. Siirrettiin vähän aitaa, että tulisi pitempi matka ruutuun. Aitaan jäi rako. Kun tehtiin eteen menoa, Greetta koukkasi raosta agilitypuolelle. Kun tehtiin uudestaan, Greetta lähti suoraan kohti ruutua. Kolmannella kerralla onnistui. Ruudun pitkä matka vähän hämäsi, mutta sinnekin meno ja jääminen onnistui kolmannella kerralla. Kun tein voittajakävelyn ruutua kohti ja pois, niin Greetta kaksi kertaa teki varaslähdön. Sitä pitää paljon palkata näköjään.

Illalla oli vielä toko-treeni. Omana treeninä tehtiin liikkuroitua seuruuta ja jättöjä. Lisäksi tehtiin luoksetulon stoppia, joka onnistui lyhyemmältä matkalta. Mitään takatargettia en nyt laittanut.

Ohjattuna treeninä oli ohjatun noudon suunnat. Nouto ei ole Greetalle ongelma. Ääntä tulee, kun se lähtee kauemmaksi. Harjoiteltiin noutoa lähietäisyydeltä. Silloin Gee oli hiljaa.Lisäksi sanoin aina, kun oli tulossa takaisin Sivu-käskyn, ettei koukkaa takaa vaan tulee suoraan sivulle.

Agsaa ei olla tehty. Minua ei motivoi, kun ollaan niin epäsuhta pari ja toisaalta Greetan kierrokset nousevat niin korkealle, että ei saada järkevää treeniä aikaiseksi. Ehkä keväällä sitten.


1.2.2019

Hiljaiseloa koirilla, noin suurin piirtein

Eipä tässä mitään erityisen merkityksellistä olla koirien kanssa tehty, kun lunta ja lumisadettakin tuntuu riittävän ihan yllinkyllin tehden liikkumisen hankalaksi. Toko-treeneissä ollaan käyty, kotitreeniä vähän yritelty, mutta oman aikani kotona on vienyt remontinpoikanen. Olen maalannut eteisen vähän aiemmin. Se oli karsean näköinen. Friida muinoin rei'itti seinät pureskelemalla lasikuitutapettiin aukkoja. Sitten jossain vaiheessa revin tapetit pois ja sillä tiellä on eteinen ollut. Nyt seinät on hiottu ja maalattu. Olen tyytyväinen tulokseen, vaikkei täydellinen olekaan, kun en ole mitään tällaista ikinä tehnyt. Nyt pari päivää olen makuuhuoneen kahta seinää käsitellyt. Kun kauan sitten täällä tehtiin remontti, laitatin seinään kauniin sinisen paperitapetin. Iso virhe. Kun sänky oli seinän vieressä ja koirien koivet osuivat seinään, joka kynnen veto näkyi. Sitten joku koira/jotkut koirat tekivät tapettiin isomman reiän ja jossain vaiheessa poistin siniset osuudet seinällä ja karu betonipinta on ollut näkyvillä. Nyt vihdoin kyllästyin siihen ja taas paklattiin ja hiottiin, pohjamaalattiin ja maalattiin. Ihan perusvalkoinen on, mutta siisti. Huonekalujen paikkaakin vähän vaihtelin. Nyt sitten pitäisi vielä saada sähkömies joitain töpseleitä korjaamaan ja joku poraustaitoinen laittamaan eteiseen naulakon ja makuuhuoneeseen isän ja äidin ryijyn.

Kaksi yötä nukuttiin olohuoneessa, kun maalit kuivuivat. Viime yönä sitten palattiin makuuhuoneeseen. Vähän mietitytti, miten Saaga, jolla on huonompi näkö, hahmottaisi uuden sängyn paikan. Mutta kyllä se sänkyyn löysi. Koti kuntoon ja tavaraa pois-projekti jatkuu vielä pitkään, mutta enää en pensseliin tartu - ainakaan pitkään aikaan.

Käytiin Greetan ja Saagan kanssa eläinlääkärissä. Greetan rokotukset vanhenevat helmikuun alkupuolella, joten piti ottaa uudet. Kolme vuotta ovat nyt onneksi voimassa. Greetta sai sekä nelosrokotteen että rabieksen samalla kertaa. Vein sen ensin lääkärin pakeille siltä varalta, että jotain oireita rokotuksista tulisi. Saagan vein lähinnä silmätarkkiin, sillä on vaikea sanoa, ovatko silmät normipunaiset vai kipeän punaiset. Saaga sai terveen paperit ja jatketaan lähinnä kosteutustipoilla tästä eteenpäin. Eikä Greettakaan ollut moksiskaan, kun autoon palattiin.