Tänään mentiin hallille Eijan ja shelttien kanssa treenaamaan. Ensin agilitypuolella treenasivat Tanka ja Molly keppejä. Tässä Mollyn suoritukset. Välillä oli jo vauhtia enemmän - ja muutaman kerran onnistuivat kepit ilman ohjureitakin.
Greetta ja Haiku tekivät hoopersia toko-puolella. Molemmilla oli vaikka kuinka paljon kierroksia, joten ohiajoja tuli. Mutta lopulta Greetta teki molemmilla pätkillä ihan ok radat.
Vielä 13.3. oli metsässä näin paljon lunta. Siitä se sitten lähti sulamaan pois. Sitä mukaa kun lumi on alkanut hävitä, on linnunlaulu lisääntynyt. Sekös on keväällä ihanaa. Tänään kuulin autoradiosta, että tämä maaliskuu on ollut ennätyksellisen lämmin verrattuna aikaisempiin. Ja sen on kyllä huomannut.
Kävimme tällä viikolla koirametsä Reviirissä Eijan ja hänen shelttiensä kanssa. Olin voittanut joskus sinne lahjakortin ja se piti käyttää kuun loppuun mennessä. Eli aika viime tippaan meni.
Sää oli mitä mukavin. Pelto-osuus oli vähän löllö, mutta metsä oli lumeton ja kuiva.
Siinä missä muut koirat lähinnä haistelivat, Molly teki hurjia juoksuspurtteja ihan yksinään ja monta kertaa. Taisi olla kevätfiilikset silläkin.
Lopuksi otettiin potretteja porukasta.
Ollaan käyty Haikun ja Greetan kanssa tekemässä Hoopersia. Tanka ja Mollykin ovat saaneet tehdä, mutta niiden kanssa ollaan enemmän keskitytty agilityyn.
Seura järjesti kahden kerran Hoopers-koulutuksenkin. Siksi hallille ostettiin uudet hoopit, aidat ja putket. Greetta oli varsinkin toisella kerralla niin ylikierroksilla, ettei kovin pitkät radanpätkät onnistuneet. Se on alkanut pari kertaa ontua vasenta etujalkaa hoopersin jälkeen. Ontuminen menee nopeasti ohi, mutta olen tälle viikolle varannut Greetalle lääkäriajan, Sen hammaskivet poistetaan ja samalla anestesialla kuvataan etutassut ja yläselkä. Lisäksi haluan, että otetaan verikoe, koska koira kulkee jo kohti 12 ikävuotta. Mitä ei kyllä millään uskoisi, kun sen kierroksia katsoo.
Saija kävi hieromassa Mollyn toisen kerran. Parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta vielä pitää jumpata ja varasin kuukauden päähän sille vielä hieronnan.
Eilen ja tänään oli hallilla tokon liikkurikurssi. Molly oli eilen voittajaluokan harjoituskoirakko. Sille ei sopinut yhtään, että tehtiin yksi liike kerrallaan jokaisen koirakon kanssa eli väliin tuli taukoa. Sen vire laski ja kun kaiken kaikkiaan homma sen osalta kesti kaksi tuntia, niin se oli ihan uupunut, kun kotiin tultiin. Mutta osa voi-liikkeistä meni kuitenkin ihan mukavasti. Vauhti oli hitaan puoleinen.
Sitten vähän videoita toko-treeneistä, jossa jokainen teki valitsemansa liikkeet yksi kerrallaan.
Olin pannut merkille, että Molly menee maahan asetellen etutassujaan. Vasen alas viimeisenä. Sillähän oli vasemmassa etutassussa punotusta, ja sitä lääkitsin pihkavoiteella ja tossua jalassa pitämällä. Mutta enemmän etupään jäykkyys oli lihasperäistä, joten varasin Mollylle Saijalta hieronta-ajan, joka oli eilen.
Aamulla mentiin kuitenkin metsäkävelylle, sillä iltapäivä oli hieronnan jälkeen levolle pyhitetty. Lumet ovat saaneet kyytiä metsässäkin, kun lämpötila on ollut päivisin plussan puolella ja aurinkokin on kivasti näyttäytynyt. Metsäpolut ovat jäiset, joten itse kuljen polun viertä lumessa, mutta nelivedolla ei jääkeli niin haittaa koiria. Muutama poseeraus piti ottaa matkan varrella.
On ne söpöjä.
Saija tuli puolen päivän maissa ja totesi saman kuin minä, että etenkin lavan seutu oli juntturassa. Saatiin jumppaohjeita. Onneksi jumit aukenivat mukavasti ja välillä Molly rentoutui käsittelyssä silmät kiinni.
Sitten jossain vaiheessa tuli nälkä. Pötköttelin sängyn päällä ja Molly tuli viereeni makaamaan.
Kun ilmoitin, että kohta voisi saada ruokaa, Molly innostui. Se hyppäsi ensin päälleni, sitten vierelleni - ja teki näin. Ikinä ennen ei ole näin tehnyt ja oli paikallaan sen verran kauan, että sain kuvia, kun niin paljon huvitti tämä käytös. Siunasiko ruoka-ajatuksen vai oliko boss lady-meinikiä, en tiedä.
Meillä osataan selvästikin poseerata kameralle. 😃
...joten treenata pitää eikä suuria odotuksia tule olemaan ekojen kisojen suhteen. Mutta joskus pitää aloittaa ja opetella, miten kisassa toimitaan ja miten temput onnistuvat.
7.3. Iiris Harju
Kun ystävän isovillakoira Fanny treenaa nyt aloa, että voisi alkaa rally-uransa ( vaikka on se mes-ratojakin tehnyt taitavasti, mutta ei ole ikinä kisannut, joten aloakin on treenattava.) niin Greettakin saa tehdä välillä alo-ratoja. Kyllä se sielläkin osaa huudahdella. Siksi musiikki aina sen radoilla.
Pitkästä aikaa tehtiin myös toko-liikkeitä peräjälkeen. Ja huomasihan sen, että oli kulunut pitkä aika. Paljon tökkimistä. Mitä tästä opimme? Mollyn kanssa on tehtävä toko-temppuja säännöllisesti, jotta vire ja ajatus pysyvät.
Ruudussa Molly jäi istumaan useamman kerran - ja sitten hakeutui kartion taakse. Ei kyllä ole aikoihin tällaisia temppuja tehnyt. Eli targetti ruutuun takaisin muistuttamaan perusasiasta.
Kiertohässäkkä meni kohtuu kivasti kuitenkin, Ja stoppeja treenattiin myös.
Tunnari löytyi, mutta palautus pitäisi olla nopeampi.
8.2. toko- ja rally-juttuja
Ainakin lämpötila on plussan puolella ja viime torstaina rysähtäneet lumet ovat ainakin pihoilla ja teillä pelkkää loskaa. Täytyy sanoa, että siihen rysähdykseen asti talvi oli oikein ideaali. Pakkasta, ei liikaa lunta ja välillä aurinkokin näyttäytyi. Paukkupakkasetkin kestettiin, kun oli koirilla ja itsellä riittävästi päällä. Mutta kevättä kohti siis.
Kuvia eri retkiltä.
Metsässä
Meren jäällä
Kyminlinnan vallituksilla. Greetta, joka ei suuresti rakasta tossuja oli autossa kiskonut toisesta etujalastaan tossun. En huomannut heti. Mutta hyvin pärjäsi yhdellä etutossullakin. Mollya eivät tossut haittaa.
Sitten taas metsään.
Ystävänpäivä vietettiin.
Välillä satoi lunta. Joku ei niin arvostanut...
Juokseminen lumessa on kuitenkin oikein hauskaa molemmista.
Mollyn turkki oli kasvanut oikeaksi turjakkeeksi.
Siksipä oli aika trimmauksen, vaikka talvi onkin vielä kesken.
