17.11.2021

Oilin treenit ja rally-yllätys

 Eilen käytiin siis Mollyn kanssa Huotarin Oilin treenissä. 

Tällaista opimme:

Perusasento on ok ja askelia vähän kerrallaan voidaan tehdä. Laatikolla pyörimisessä kädet pitää olla selän takana, ettei koira kyttää vain kättä vaan miettii, mitä  pitää tehdä. Tämä on vaikea juttu Mollylle. Pitää treenata ahkerasti. Treeni on peräpään käyttöä ja sitä tarvitaan sekä tokossa että rallyssa.

Tehtiin jättöjä peruuttaen. Seisomisessa pitää koira pysäyttää käden nopealla, matalalla kämmen auki- liikkeellä seisomaan ja heti heittää nami taakse. Myös voi koittaa koiraa pomputtaa peruuttaessa ja sitten yhdestä pompusta stop.  Voi olla ihmiselle haasteellinen noin pienen koiran kanssa. Liikkeestä maahan pitää yrittää saada koira tekemään maahan meno nopeasti. Istuminen helpoin. Ja koirien kierrot mukaan myös. 

Ruutua tehtiin niin, että minä vein lelun ensin ja Molly haki ja sitten leikittiin. Sitten vei Oili kaksi kertaa ja hyvin meni Molly kuolleelle lelulle. Alusta harjoitellaan erikseen. Pitää tehdä matto ( johon narut, että voi vetää) ja kun koira tulee ja osuu matolle, narut pudotetaan ja sanotaan Koske. Kati K on tätä tehnyt koiransa kanssa. Näin tavoitellaan nopetaa ja jämäkkää tassukosketusta.

Käsikosketusta pitää edelleen treenata napakammaksi. 

Luoksetulos oli hyvä. Lelun heitto ohi taaksepäin.

Paljon ehdittiin puolessa tunnissa siis ja Molly oli kyllä reipas typykkä.

Tänään oltiin Haminassa rallaamassa Kyllin kanssa. Tehtiin taas se Pia Heikkisen rata. Greetta tuli sen kummemmitta virittelyittä vierelle ja päätin, että nyt ei puhuta turhia. Greettakin oli kaiketi päättänyt saman, sillä se oli yhtä pientä lopussa tullutta ääntä lukuunottamatta täysin hiljaa ja keskittynyt hommiin. Minä sanoin pienellä äänellä pakolliset sanat, mutta muuten annoin käsiohjat. Virheitäkin tuli, mutta korjaus ei nostanut kierroksia koiralla. En tiedä, mistä nyt tuulee, mutta hartaasti toivon, että tällaista tapahtuisi enemmän ja enemmän.

Todistusaineisto tässä:


 Treenin jälkeen mentiin metsään lenkille. Minä olin hyvin hiljaa, kun kävelin hihnat kädessä metsäpolulle. Päästin Greetankin irti ja se oli alkuhaukahduksen jälkeen yllättävän rauhallinen. Minä puhuin mahdollisimman vähän koirille ja senkin hyvin hiljaisella äänellä. Ehkä oma mielentilakin vaikutti koiraan. 

Jatketaan mielentilaharjoituksia, myös oman mielentilan.

16.11.2021

Kaikenlaista agilitya - ja tokoakin

Aloitetaan Mannerista. Greetta pääsi sunnuntaina ekaa kertaa tänä syksynä Mannerin treeniin, sillä tähän asti sillä on ollut joka kuukausi jotain estettä. Mutta nyt se pääsi. Toko-puolella oli Hooper-treenit, ja sekös vähän keinulla jännitti, mutta varsin hyvävauhtiset treenit olivat kuitenkin. 

Tässä video.


Tänään sitten menin minä koirien kanssa agi-puolelle hallille. Mollyn kanssa tehtiin ekaa kertaa pitkät kepit ohjureiden kera. Vauhti ei ole vielä suuri, mutta fokus on eteenpäin ja se on kyllä hyvä juttu. Jatkamme treenejä niillä lyhyemmillä, jotta saadaan enemmän palkkaa ja vauhtia. Pikkurata yllätti. Siinäkin namikuppi oli hyvä target. Mutkaputki, joka on ollut sangen jännittävä, menee viime treenin onnistumisen jälkeen ihan hyvin, tosin nurkan pimeämpi putki ei onnistunut, kun oli niin pimeä. Mutta se toinen putki oli ihan rento. Siihen pitää ottaa lelu käyttöön, jotta tulee vauhtia.

Tässä Mollyn video eli ne parhaat palat:


Greetan kanssa tehtiin vain puomin kontaktia kaarella. Jo halliin tulo ja rauhoittuminen kesti kauan, mutta lopulta älysi, ettei mitään pääse tekemään, jos huutaa. Kolme toistoa oli riittävästi, sillä kierrokset alkoivat nousta äänen myötä.

Tässä video.

 

Tänään on Mollylla Oili Huotarin toko-koulutusta. Siitä raporttia illemmalla.

15.11.2021

Piirimestaruus-ralleissa ja Mollyn villahousut

 Oltiinpa siellä piirimestaruuskisoissa sitten. Greetalla oli vallan mainiot fiilikset - kunnes astuttiin kehään ja se alkoi piipata ja häröillä. Jokainen virhe, joka tehtiin oli tulosta tuosta mielentilasta. Kaikki nuo osataan treeneissä. Oltaisiin saatu vallan mainio tulos, jos oltaisiin saatu treenimoodi. Nyt jäi tulos kahden pisteen päähän. ( pari rumaa sanaa tähän) Oli radalla paljon hyvääkin. Mutta liikaa virheitä.

Tässä rata:

  

Mollyn kanssa tehtiin sunnuntai-iltana Okkimissa piirimestiksen alo-rata. On se aika näppärä, vaikka pitkäjänteisyys seuraamisessa vielä puuttuukin. Video siitä. Tehtiin myös oikealta sama rata, mutta se oli aika vaikeaa. Selkeästi koira on jo oppinut, millä puolella aiemmin on tehty. Täytyy pitää vireillä myös tuo oikea puoli.


Samaan aikaan Greetta oli Mannerin treeneissä, josta tulee video, kunhan muistan sen ladata. Laitetaan myös kommentit silloin. 

Tänään aamulla oli Mollylla pesupäivä, sillä meillä oli kasvattajan luona treffit sisar -Dollyn kanssa ja luvassa myös peräpään trimmaus. Villahousut olivatkin jo melkoisen pitkät, joten oli korkea aika päästä niistä eroon. Siskoksilla oli hauskaa. 














Niin keveästi pomppaa pikkutyttö, kun pyllykarvat ovat poissa.
Kuvat ovat laatua ÖÖ, sillä tähän aikaa vuodesta ei häävejä kuvia saa valon vähyyden vuoksi. Mutta tulipa tallennettua kuitenkin siskosten touhut.

12.11.2021

Retki Langinkoskelle ja treenausta jälleen

 Eräänä kauniina päivänä tällä viikolla lähdimme koirien kanssa aamupäivälenkille Langinkoskelle katsomaan, joko vesi on noussut korkeammalle. Edellisellä kerrallahan koski ei juurikaan kuohunut ja sivuhaara oli täysin kuivana. Mutta nyt oli tilanne jo paljon parempi. 





Alla on se sivuhaara ja niinkuin näkyy, vettä siellä on jo jonkin verran, vaikkei taida vieläkään vesi olla normaalissa korkeudessaan.




 Keisarillisen kalastusmajan portaillla oli hyvä valo ja tyttökoirat saivat siinä poseerata. Tulipas niistä söpöjä kuvia.




 
Kierrettiin joen rannan polku ja tällä retkellä kaikkein ihmeellisintä oli se, että Greetta oli sangen vähä-ääninen tällä kertaa. Parkkipaikalla laulatti, muttei sen jälkeen juurikaan. 


Kauniina päivänä on ihana kierrellä kotikaupungin eri puistoissa ja paikoissa. Varsinkin päiväsaikaan, kun ei missään ole hirveää ruuhkaa. 

Tänään sitten mentiin ex tempore hallille vähän taas treenailemaan. Tällä kertaa haasteena oli molemmille se, että agi-puolella oli sangen äänekäs koira treenaamassa. Molly on tässä asiassa kokematon ja aluksi sen keskittyminen häröili kovasti, mutta sitten se tottui.  Tehtiin taas vähän keppejä ja myös askelseuraamista pikkuisen. Pomppimiset pitäisi saada pois eli nöyrästi pitää ohjaajan kumartua alas.

Greetta otti jonkin verran häiriötä agista, mutta enemmän sen sisäinen häiriö vaivaa. Meillä oli taukomatto mukana ja sitä kyllä käytinkin, kun alkoi nousta viretila ylöspäin. Sanoisin kuitenkin, että oli hyvä ja iloinen treeni, vaikka treenattiinkin taas vaikeita asioita. 

Huomenna ollaan jännän äärellä, sillä mennään Kouvolaan piirimestaruus-rally-kisaan pitkän tauon jälkeen. Suuria odotuksia ei ole, koska mielentilaharjoitukset ovat vielä kovasti kesken, mutta katsotaan, missä mennään.

8.11.2021

Aamupäivän treenit

 Johan tässä on vallaan reipastuttu. Uusi viikko alkoi Mollyn keppitreenillä ja vähän tokoakin viriteltiin. Molly on selvästikin sellainen, että sen pitää saada vähän tuumia ja sitten onnistuu kyllä hommat. 

Tässä todistusaineistoa:


Greetan kanssa tehtiin kiertoa kolmella kartiolla, jotka oli ympäröity verkolla, sillä Greetta muuten änkeäisi kartioiden välistä takaisin. Otin maton mukaan ja se osoittautui oikein tarpeelliseksi kierrosten laskupaikaksi. Liki-liikettä tehtiin, mutta se vasta on vaikeaa ja epäonnistui useammin kuin onnistui. Tavoitteena on saada koira suoraan eteen ja se suoraan on vaikein osuus. Kierrokset nousivat molemmilla. Tästä en laittanut videota, vaikka sitä olisi ollutkin. Mutta kierrosta sentään tulee tänne video.


5.11.2021

Kep-kep-kepit

 Tänään treenattiin ekaa kertaa Mollyn kanssa keppejä. Päätin tehdä sen samalla systeemillä kuin mitä ne Greetalle opetin. Otin viiden kepin sarjan. Laitoin siihen ohjurit ja vielä verkot. Tehtiin ensin kaikkien kanssa läpi menoa. Kun alkoi vähän varmistua oikea reitti, poistin verkot aika nopeasti ja sitten jatkettiin pelkillä ohjureilla. Tuli sangen monta toistoa ja lopussa Molly oli jo ihan väsynyt koko keppeihin. Mutta seuraavalla kerralla jatketaan pelkillä ohjureilla, niinkuin oli tarkoituskin. Usein me emme tule näitä tekemään. Ehkä kerran viikossa lyhyesti. Koira on vielä keskeneräinen kropaltaan, joten liikaa ei saa vääntää. Mutta pistetään muhimaan kuitenkin. Videossa vaiheita.

Torstainakin käytiin Mollyn kanssa agsaamassa. Seurana Eija ja eurasierlapsi Kaiku. Tässä video siitä treenistä ja Kaikun ja Mollyn juoksuista treenin jälkeen.


Koska olin tänään varannut hallin tunniksi, pääsi Greetta halliin treenaamaan myös. Ei missään nimessä agilitya, mutta sekä rallyn juttuja että toko-juttuja.

Ensin tehtiin ohjatun noudon alkeistreeniä siihen keskikapulan noutoon tähdäten. Eli kuppi, jossa on nami ja Greetta käännetään selkä kupin suuntaan seisomaan. Käskyllä Nappaa se menee kupille, syö namin ja palaa mahdollisimman suoraviivaisesti takaisin. Hyvin onnistu joka kerta.  Tästä jatkoimme liki-käskyn suoraa eteen tuloa. Saatiin onnistuineita liki-juttuja sekä vinoja asentoja tai sitten koira istui. Mutta treenattiin. Joka kerta, kun koira tuli suoraan asentoon seisomaan eteen, peruutus edessä oli suora. Eli tärkeämpi kuin itse peruutus on tuo liki.

Sitten treenattiin peilin ääressä sivuilla peruutusta. Kierroksia alkoi olla ja Greetta lähti vasemmalla todella vinoon. Mutta kierroksista huolimatta oli pakko tehdä ja saatiin myös kohtalaisia suorituksia molemmilta puolilta. 

 Seuraavana olivat kaukokäskyt. Laitoin pituuden palikan tassujen eteen. Treenattiin eri matkoilta, pitkästäkin matkasta. Ihan hyvältä näytti kaukaa katsottuna. Mutta toki palikka esti etenemistä.

Lopuksi otettiin luoksetulon stoppeja sekä käsi-että suullisella merkillä. Ekalla kerralla seiso-käskyllä valui vaikka kuinka. Toisella kerralla oli parempi stoppi. Ekalla kerralla maahan-käskyllä koira jäi seisomaan. Toisella ja kolmannella kerralla kävi maahan. Pitää lisätä myös istu-käsky tähän repertuaariin. Nyt en muistanut.

Joka välissä tehtiin mielentilatreeniä ja rauhoittumista. Vaikka kierroksia oli ja ääntäkin kuului, niin ei ollut pahin mahdollinen treeni kuitenkaan. Teemme treeniä toistekin omassa hallissa.

Sitten mentiin metsään. Sadekin oli jo loppunut. Päästin hallin tiellä paluumatkalla Greetankin irti. Muutaman haukkupyrähdyksen  se teki, mutta muuten tepsutteli ihan hiljaa. Olisiko jotain mennyt perille kuitenkin äänettömyyden suhteen. Toivottavasti.

Tässä vielä keskiviikkoiset rally-treenit koirien kanssa.



1.11.2021

Retkeilyä, kisaamista ja treeniä

 Viikonloppuna lauantaina päätin lähteä koirien kanssa Katariinaan kävelemään. Ei satanut, vaikkakin oli tuulinen päivä, joten kovinkaan paljon ei ollut ihmisiä liikkeellä. Kameran otin pitkästä aikaa mukaan. Jätin auton lähelle skeittiparkkia, jonka luona otettiin muutama poseeraus.

                   Ensin tytöt joutuivat putkeen. Eivät olleet moksiskaan. No, agilitykoiria. 😅

    Tämä poseeraus otettiin kauempana muurista, että graffitit näkyisivät. Tuulee, sanoivat tytöt.

Jatkettiin matkaa pois päin niemestä mäkeä ylös. Rinteessä on isoja kivenmöhkäleitä ja muutama oli laitettu  tällaiseen hupaisaan asetelmaan. Hobitit siellä poseeraavat pieninä. Kertoo kivien koosta.


Kiivettiin vielä ylöspäin kallioiden päälle, jotta näkisimme meren. Siellä sain tosi suloisen kuvan kaksikosta.  Molemmilla on hyvät ilmeet.

Kiersimme takakautta tervaleppälehdon ohi rantaan ja kun huomasin ihania oransseja kasveja, joiden nimeä en tiedä, joten pitihän niiden luona vielä koirat laittaa poseeraamaan. On ne kyllä kilttejä, kun viitsivät ja jaksavat. Toki palkka annetaan aina.




                        Yksinäinen puu on pudottanut lehtensä ja käynyt odottamaan talven tuloa.

                                                              Oli kiva kävelyretki.

Sunnuntaina ei sitten ollut aikaa tällaisiin retkiin. Vein ennen kymmentä Greetan Marjutille ja Mollyn kanssa suuntasimme hallille talkoilemaan. Oli seuran agimestaruuskisojen aika. Olin lupautunut muutamalle radalle ratahenkilöksi, vaikka talkooni olen jo kyllä tehnyt, mutta niin vain löysin itseni toimistosta kirjaamasta tuloksia koko kisan ajan. Mollysta leivottiin kertaheitolla toimistokoira. Se oli kyllä vallan mainio siinä. 

                                   Ei tyttö aamulla tiennyt, missä päivällä päiväunensa ottaa.

Onneksi olin aamulla laittanut Mollylle fleecepaidan, sillä toimisto ei ollut mikää hirmuisen lämmin paikka. Molly on helposti viluinen, joten paita tuli tarpeeseen. Molly istui lattialla ja ihmetteli. Välillä se pötkötteli, välillä istui sylissä, välillä seurusteli ihmisten kanssa ja kun minä lähdin kuvaamaan parvekkeelle muutamia suorituksia, ei sillä ollut yksin mitään hätää. Lopulta laitoin takkini lattialle ja siihen se kiertyi kerälle vetämään hirsiä eikä välittänyt toimistotrafiikista tuon taivaallista. Hirmuisen reipas typykkä.

Marjut ja Greetta saapuivat yhdessä kisapaikalle ja kävivät omat lenkkinsä. Greetta teki tosi hienon ekan radan nollana ja oli kärjen tuntumassa, mutta toisella kierroksella se hyppäsi puomilta ja ajoi ohi hypyn, joten siitä tuli kymppi. Mutta hienoa menoa joka tapauksessa. 

Tässä Greetan radat.

Neljän tunnin talkoilun jälkeen lähdimme kotiin emmekä jääneet katsomaan palkintojen jakoa. Marjut koiransa Terran kanssa oli minien toinen. 

Muutaman tunnin huilattuamme lähdimme Mollyn kanssa sen omiin treeneihin Okkim-halliin. Siellä rallattiin avo-rataa. Molly on niin hauska kaveri rally-radalla, vaikka tehtävien väleissä se helposti jätättää. Noviisihan se onkin. <3 

Tässä Mollyn toinen yritys avo-radasta. 

Kyllä oltiin aika poikki kaikki, kun kotiin päästiin. Uni maittoi makealta.

28.10.2021

Lisää juhlan aihetta

 


Molly täytti eilen 9 kuukautta. Se tarkoittaa näyttelyiässä, että muuttuu pennusta junioriksi. No, minulle se on kyllä edelleen pentunen, vaikka ei enää ihan vauva olekaan. 

Se on tällainen pieni Pörrö, Tanhupallo, Mölli, Mollukka ja mitä vielä. Ihan mahdottoman suloinen olento ja tahtoakin sillä on, vaikka kiltin puoleinen kuitenkin pääsääntöisesti. 

Tänään käytiin ystävän kanssa tokoilemassa Haminan hallissa. Tehtiin Mollyn kanssa perusasentoja niin, että vaihdoin paikkaa ja suuntaa. Tosi näppärästi se käden pyöräytyksellä tulee oikeaan paikkaan. Olenkin vihdoin alkanut käyttää sanaa Sivu, kun koira tulee oikeaan paikkaan. Niin kauan kun paikka ei vielä ollut oikein varma, vain opiskeltiin eikä ollut sille paikalle merkkiä, mutta nyt on. Tehtiin myös korin päällä pyörimistä. Se osaa laittaa tassut korin päälle sanalla Tassut ja kun tulen sitä kohti, se alkaa liikuttaa peräpäätä poispäin. Nyt jatkossa vaihdetaan pienempään muovipurkkiin, mutta isompi kori oli hyvä liikkeen hahmottamiseen. Tehtiin muutama luoksetulo ja ne olivat vauhdikkaita. Lopuksi vähän narulelulla leikkiä. 

Greetan kanssa tehtiin kaikkea kiihdyttävää, kuten ruutua ja eteenmenoa, edessä peruuttamista ja oikealla sivulla peruuttamista. Ja kyllä se kiihtyikin. Mutta tehtiin silti. Ruutu olisi targeteilla ihan jees ilman ääntä. Huokaus.

Käytiin vielä Onnipetissä ostamassa talven varalle Mollylle takki. Se oli tosi kallis, mutta siinä on lämpöä heijastava vuori ja sen pitäisi pitää koira lämpimänä aina -30 asteeseen asti. Molly on välillä vilukissa, kun ei ole pohjavillaa, joten lämmin takki on sille tarpeen. Ja kun ostaa kerralla kunnollisen, se pitää sitä monta monta monta vuotta ( toivottavasti). 

Punnitsin Mollyn kaupan vaa'alla. 5,3 kiloa näytti vaaka. Ei ainakaan liikaa, kun Molly on selvästi vähentänyt syömistään.

Onnea pikkukultanen.


26.10.2021

Syntymäpäivä

 

                                       Juhlapäivä käynnistettiin pikkusiskon kanssa leikkimällä.


17.10.2021

Koirien agsatreeniä ja -kisailua ynnä muuta

 Juu, juu, Mollykin on käynyt treenaamassa. Mutta siitä tuonnempana. 

Aloitetaan meidän kisailijasta Greetasta.

Viikko sitten Greetta lähti Marjutin kanssa reissuun Turkuun. Siellä oli sunnuntaina TSAUn kolme kisaa kaikille luokille, joten sekä Greetta että Marjutin Terra pääsivät kisaamaan. Greetta oli ollut hyvä matkakaveri. Kisaaminen oli ollut normaalia jännempää, sillä TSAUn hallissa pyöri kaksi kehää rinnakkain ja varsin lähekkäin. Mutta ihan hyvän näköistä menoa on videolla, vaikka odottelu oli ollut haasteellista multihäiriön takia. Yksi nolla tuli reissusta, mutta se ei ollut OIVA. Greetta oli kolmas sillä radalla ja sai palkinnoksi puolikkaan kisalahjakortin ja Keiju sitruuna-rypsiöljy-sprayn ruoanlaittoon ja masutamiseen. OMG ja HAHHAHHAAA! Olipa palkinto tuokin.

Tässä Nooran videoimat radat.

 

 Eilen oli Greetalla jälleen kisat. Tällä kertaa omassa hallissa. Kaksi agirataa ja yksi hyppis.
Tässä videot.

Eli  ensimmäisellä, vähän tahmea-alkuisella hyppyradalla Marjut ja Greetta tekivät nollan olleen toisia.


JA AGILITYRADALTA TULI NOLLA-VOITTO JA OIVAAAAAAAAA!!!


Greetan kasvattaja Eija ja Haiku olivat hippasen nopeampia, mutta Haiku tiputti muurin palikan ( ikävä olla siitä iloinen, mutta olen kuitenkin) ja Greetta voitti.

                                             Tässä poseeraavat tuoreet kolmasluokkalaiset.

Koska Marjut on tänään vastaava koetoimitsija, he menivät kolmannenkin radan kakkosissa. Se oli hylky, mutta hyvä sellainen.

                                                 Eilen oli siis loistava päivä!

Mollykin on siis treenannut myös agilitya. Juoksut ova ohi, joten voidaan alkaa taas harjoitella asioita. Ollaan Arosen Eijan ja eurasier Kaikun (4kk) kanssa käyty muutaman kerran hallilla pentuagsaamassa. Ja koska Greetan kontaktit ovat aika huonot, kaivoin kontaktiohjurin esiin ja sitä ruvetaan nyt treenissä käyttämään. Piti vähän harjoitella sen kanssa.


                                                          Eli ei täällä ihan jouten olla oltu.

Molly on myös harjoitellut rallytokoa. Se on osoittautunut sangen nopeasti oppivaksi pikkukoiraksi.


 

8.10.2021

Puistoretkillä

Kotkassa on ihania puistoja ja koska juuri nyt on ruska kauneimmillaan, niin pakkohan on värejä käydä ihailemassa.  Kohta väriloisto on kuitenkin ohi ja alkaa pitkä väritön kausi.

Kuvia Jokipuistosta kuluneella viikolla.








Maassa oli hauskan näköisiä lehtiä montaa väriä. Molly kaiketi oli jo aivan kypsä poseeraamiseen, kun se pisti pötkölleen eikä noussut istumaan, vaikka kehotin. No, hauskoja kuvia tuli molemmista silti, vaikkei Greetankaan ilme mikään riemukas ole.



Katariinan meripuistossakin käytiin. Sää oli erittäin tuulinen ja aallot loiskivat rantaan äänekkäästi. Greetalta meni aivan kuppi nurin tästä sinfoniasta ja se haukkui haukkumasta päästyään, kun oltiin rannalla. Kauempana rannasta se malttoi hillitä itsensä. Erittäin omituinen juttu tämä ääniherkkyyss, etenkin veden äänten suhteen. Kuvissa evidenssiä. Greetta on hyvin puhdas, sillä ennen retkeä pesin,  kampasin  ja föönasin sen. Saivat pohjavillat kyytiä. 







                                                     Muutama hiljainenkin kuva.


                                            Mollykin sai poseerata kivellä. Se ei haukkunut.

Sitten lähdettiin vähän kiertelemään puistoa.




















Ehkä nämä olivat nyt viimeiset puistokuvat ruska-aikana tänä vuonna. Ensi vuonna taas uusin innoin väriä.