17.10.2021

Koirien agsatreeniä ja -kisailua ynnä muuta

 Juu, juu, Mollykin on käynyt treenaamassa. Mutta siitä tuonnempana. 

Aloitetaan meidän kisailijasta Greetasta.

Viikko sitten Greetta lähti Marjutin kanssa reissuun Turkuun. Siellä oli sunnuntaina TSAUn kolme kisaa kaikille luokille, joten sekä Greetta että Marjutin Terra pääsivät kisaamaan. Greetta oli ollut hyvä matkakaveri. Kisaaminen oli ollut normaalia jännempää, sillä TSAUn hallissa pyöri kaksi kehää rinnakkain ja varsin lähekkäin. Mutta ihan hyvän näköistä menoa on videolla, vaikka odottelu oli ollut haasteellista multihäiriön takia. Yksi nolla tuli reissusta, mutta se ei ollut OIVA. Greetta oli kolmas sillä radalla ja sai palkinnoksi puolikkaan kisalahjakortin ja Keiju sitruuna-rypsiöljy-sprayn ruoanlaittoon ja masutamiseen. OMG ja HAHHAHHAAA! Olipa palkinto tuokin.

Tässä Nooran videoimat radat.

 

 Eilen oli Greetalla jälleen kisat. Tällä kertaa omassa hallissa. Kaksi agirataa ja yksi hyppis.
Tässä videot.

Eli  ensimmäisellä, vähän tahmea-alkuisella hyppyradalla Marjut ja Greetta tekivät nollan olleen toisia.


JA AGILITYRADALTA TULI NOLLA-VOITTO JA OIVAAAAAAAAA!!!


Greetan kasvattaja Eija ja Haiku olivat hippasen nopeampia, mutta Haiku tiputti muurin palikan ( ikävä olla siitä iloinen, mutta olen kuitenkin) ja Greetta voitti.

                                             Tässä poseeraavat tuoreet kolmasluokkalaiset.

Koska Marjut on tänään vastaava koetoimitsija, he menivät kolmannenkin radan kakkosissa. Se oli hylky, mutta hyvä sellainen.

                                                 Eilen oli siis loistava päivä!

Mollykin on siis treenannut myös agilitya. Juoksut ova ohi, joten voidaan alkaa taas harjoitella asioita. Ollaan Arosen Eijan ja eurasier Kaikun (4kk) kanssa käyty muutaman kerran hallilla pentuagsaamassa. Ja koska Greetan kontaktit ovat aika huonot, kaivoin kontaktiohjurin esiin ja sitä ruvetaan nyt treenissä käyttämään. Piti vähän harjoitella sen kanssa.


                                                          Eli ei täällä ihan jouten olla oltu.

Molly on myös harjoitellut rallytokoa. Se on osoittautunut sangen nopeasti oppivaksi pikkukoiraksi.


 

8.10.2021

Puistoretkillä

Kotkassa on ihania puistoja ja koska juuri nyt on ruska kauneimmillaan, niin pakkohan on värejä käydä ihailemassa.  Kohta väriloisto on kuitenkin ohi ja alkaa pitkä väritön kausi.

Kuvia Jokipuistosta kuluneella viikolla.








Maassa oli hauskan näköisiä lehtiä montaa väriä. Molly kaiketi oli jo aivan kypsä poseeraamiseen, kun se pisti pötkölleen eikä noussut istumaan, vaikka kehotin. No, hauskoja kuvia tuli molemmista silti, vaikkei Greetankaan ilme mikään riemukas ole.



Katariinan meripuistossakin käytiin. Sää oli erittäin tuulinen ja aallot loiskivat rantaan äänekkäästi. Greetalta meni aivan kuppi nurin tästä sinfoniasta ja se haukkui haukkumasta päästyään, kun oltiin rannalla. Kauempana rannasta se malttoi hillitä itsensä. Erittäin omituinen juttu tämä ääniherkkyyss, etenkin veden äänten suhteen. Kuvissa evidenssiä. Greetta on hyvin puhdas, sillä ennen retkeä pesin,  kampasin  ja föönasin sen. Saivat pohjavillat kyytiä. 







                                                     Muutama hiljainenkin kuva.


                                            Mollykin sai poseerata kivellä. Se ei haukkunut.

Sitten lähdettiin vähän kiertelemään puistoa.




















Ehkä nämä olivat nyt viimeiset puistokuvat ruska-aikana tänä vuonna. Ensi vuonna taas uusin innoin väriä.

27.9.2021

Meinasi aivan unohtua

 Onnea pikkupeikkotyttö, rakas tanhupallo ja alati iloinen jellonalapsi. 

Oili Huotarin koulutus

 Unohtuipa raportoida näyttelyhuumassa. että Greetta oli Oilin toko-koulutuksessa viime tiistaina. Tehtiin meidän aika kahdessa osassa, sillä Willen pikkupentu tarvitsi huilausta välillä. Ollaan sovittu, että Molly ja Moi vuorottelevat niin, että molemmille tulee lyhyet pätkät. Eikä se ollut huono juttu Greetallekaan.

Ensin katsottiin Greetan peruutusta. Motoriikkani oli vaikeuksissa ja horjahtelin, kun piti hitaasti jalkoja liikuttaa taaksepäin. Mutta idea on se, että Greetta lähtee vasemman jalan mukana taakse päin ja pysähtyy jalan viereen riittävän taakse seisomaan. Sitten vedän oikean jalan vasemman viereen, otan ensin sillä askeleen ja sitten vasemman jalan liikkuessa Greetta lähtee taaksepäin riittävän pitkälle taas seisomaan. Näin tehdään askel kerrallaan. Joka pysähdyksestä palkka. Siinäpä sitä sitten. Idea on siinä, että koira oppii seuraamaan sitä vasenta jalkaa ihan vieressä. 

Toisella pätkällä halusin ohjeita uuden ohjatun noudon opettamiseen, nimen omaan siihen keskikapulaan. Koska Greetta kiihtyy leluista, tehdään namikupeilla ensin ja läheltä. Joka kupissa on nami. Koira läitetaan seisomaan selkä namikuppeihin päin. Sitten lähetetään käskysanalla ( Oililla NAPPAA) taakse. Pitää miettiä, käytänkö tuota vai keksinkö oman sanan. Kun suunnat alkavat olla varmat, laitetaan kapulat. Keskikapulan taakse namilätkä, ja nami on aina syötävä ennen kapulan ottamista ( mielentila nääs) ja pitää opettaa jollain sanalla koira palaamaan tiukalla käännöksellä ohjaajan luo. 

Koska meillä ei ole tällä hetkellä mitään asiaa mihinkään kisoihin ( paitsi Marjut saa mennä agikisoihin Greetan kanssa ja se on eri juttu), niin meillä on aikaa harjoitella näitäkin juttuja.


26.9.2021

Molly näyttelyissä

Olinpa ilmoittanut Mollyn kahteen pentunäyttelyyn. Ne olivat molemmat meidän seuran hallilla, joten matka ei ollut pitkä. Lauantaiaamupäivällä pesin ja föönasin pikkuneidin. Tunti siihen meni. Eija oli viikkoa aiemmin trimmannut pyllyn ja tassut, joten aika nopea oli toimitus. Molly makasi jo varsin nätisti pöydällä, kun kuivattelin kerros kerrokselta sen turkkia. Enää se ei pelkää föönin ääntä, niinkuin pienenä, kun se sitä säikähti. Sen turkki oli varsin takuton ( hyvä minä) joten kampaaminen ja harjaaminen menivät mainiosti. 

Mentiin hallille lauantaina noin yhden korvilla. Päätin viedä Mollyn halliin katselemaan, miltä touhu näyttää. Se oli minun sylissäni ja ensin tärisi, mutta sitten se rauhoittui ja ihan rentona katseli koirien ja ihmisten touhuja. Mollyn kanssa mentiin kehään yksin, kun ei ollut muita jellonia. Molly kulki häntä tötteröllä ja pöydälläkin oli ihan nätisti. Näin tuomari Maija Lehtonen lausui Mollysta:

Molly oli siis ROP-pentu ja sai kunniapalkinnon (KP).
Odoteltiin pitkään isoa kehää. Ryhmäkehässä oli paljon koiria ja Mollya jännitti, kun lähellä takana oli koira, mutta varsinaiset kävelyt se teki ihan reippaasti. Ei sijoituttu. 

Näyttelypäivän jälkeen oltiin molemmat ihan naatteja. Onneksi oli valmista ruokaa ja telkkari tarjosi aivoille viihdeohjelmia.

Sunnuntaiaamuna herättiin kahdeksalta ja lähdettiin ulkoilemaan. Sää oli vallan mainio ja aurinkoinen. Kävin vähän Mollyn turkkia läpi, mutta kaikki oli hyvässä kunnossa, joten mitään pesuoperaatioita eivät esim.tassut tarvinneet. Starttasimme hallille vähän ennen kymmentä. 

Jetta Tschokkinen oli tällä kertaa tuomarimme. Menimme kehään ja teimme kierroksen. Tuomari käsitteli Mollya kauniisti. Vähän se ämpyili hännän koskettelusta, johtuen varmaan siitä, että sillä on parhaat päivät juoksussa. Mutta rennosti se liikkui kehässä ja  sain se tällä kertaa aika hyvin seisomaankin. Jälleen kerran Molly oli ROP-pentu ja sai KP:n ja eikun ryhmäkehää odottelemaan. Näin tuomari lausui:

Olin erittäin mielissäni tuosta : Esitetään hyvin. Se kun oli minulle se kaikkein jännittävin juttu, että osaanko esittää löwcheniä oikein ja varsinkin saanko Mollyn seisomaan hyvin. Tämä tuomari tykkäsi Mollysta selvästikin enemmän kuin edellisen päivän tuomari.


 Nyt meillä on kahdet ruuusukkeet ja pokaalit. Näyttelytähdellä on tukka silmillä. 

Ryhmäkehässä Molly oli ihan rento.  Meidät valittiin ensin kuuden parhaan joukkoon ja sitten Mollystä tehtiin ryhmän 9 neljänneksi kaunein koira eli RYP-4. Aijai, miten hienoa!

Molly kantoi häntäänsä pitkät pätkät seisonnassa ja tuijotti namia kädessäni varsin pitkään. Minä olen hyvin keskittyneen näköinen. Molly seisoo kuvassa tosi nätisti.

Torvisen Eija oli katselemassa näyttelyä ja otti meistä ylemmät kuvat ja vähän videota  sekä yksilö- että ryhmäkehässä. Piispan Tarja oli ottanut eilen pienen pätkän ryhmäkehästä myös. Eli seuraavassa vähän kehätoimintaa.


Viikonloppuna oli Mollyn suku pärjännyt hienosti näyttelyissä myös. Isä Tikru oli Palangassa perjantaina ROP, emo- Kitty lauantaina samassa paikassa ROP ja sisko Dolly oli tänään Eckerössä ROP-pentu. 

Kyllä näyttelyt ovat rankkoja. Väsyneitä oltiin, mutta lähdettiin ulkoilemaan koirien kanssa ja vähän palloleikkejä leikkimään. Huomenna tehdään kunnon lenkit. 

JK: Paula Paronen oli ottanut meistä hienon posen. Koirakin seisoo tosi tyylikkäästi.