3.8.2022

We did it


 Niin sitä siirryttiin kymmenessä päivässä kolmessa kisaassa avoimeen luokkaan. Ei tämä kolmas kisa mikään tyylipuhdas suoritus ollut. Molly sai 82 pistettä ja häröili melkoisesti.( video tulee, kunhan ehdin)  Mutta kuka niitä pisteitä enään muistaa, kun RTK1 on saavutettu. Sen tiedän, että seuraamista pitää harjoitella paljon ja sitä palkata. Avoimen liikkeessä seisomaan nousut ovat vielä erittäin vaiheessa. Vasemmalle kääntymisen perän käyttöä pitää kovasti treenata myös. Mutta nautitaan nyt tästä. Hallelujaa, hihnasta päästiin eroon. Treenikaverimme ja kisakumppanimme Lotta sai myös koularin ja sai jälleen tuomaripalkinnon. Sen pisteet ovat olleet joka kisassa lähellä sataa. Taitava tyttö.

Myös Greetta ja Lotan veli Olli olivat Asikkalan reissussa mukana. Hyvä, kun olivat, sillä oli pitkä päivä. Greetta käyttäytyi todella tyylikkäästi koko reissun ajan.

                                                 Lotta poseeraa totisena.

Koska me saimme Porvooseen muinoin alo-paikan, kun ei saatu ensin paikkaa Kouvolaan, niin pistin kyselyn, voidaanko mennä avoimeen. Ja voidaan. Ensi viikonloppuna kokeillaan, miltä avo tuntuu. Suuria odotuksia ei ole. Joka tapausessa se on viimeinen koe pitkään aikaan. Keskitytään avon harjoitteluun, oikean puolen seuraamisen virittelyyn ja etenkin tokoon, joka on vähän ollut hunningolla.

Lisäksi meillä alkaa vesijuoksumattotreeni jalkojen vahvistamiseksi. Olen varannut useamman kerran Mollylle. Toivottavasti on jaloille paljon hyötyä siitä.

27.7.2022

Puolitoistavuotias


On se näin vähäisellä iällä puolitoista vuotta merkkipaalu. Seuraavaa puolikasvuotta ei enää noteerata.
Kävimme Haminan hallissa tekemässä vähän jalkajumppaa ja hiukan tokoa ja rallya. Jumppa oli kohtuu ok. Rallyn epäonnistunut askel-seiso-juttu ei onnistunut yhtään. Tarjottiin JOKO istumista TAI maahan menoa, muttei seisomista. Työn alle siis tämä. On se nimittäin ihan hyvin osannut kyseisen liikkeen jo pitkään. Mutta nyt ei. Jatkamme harjoituksia.

Kävin ostamassa Mollylle myös froteeloimen, joka on kätevä pesun jälkeiseen kuivatteluun. Kotipesujen lisäksi Mollylle tulee vesijuoksumatto-käyntejä, uimalaan tutustuminen ja yksi uintikertakin on jo ostettu. Siis kuivattelua riittää.

Ostin Greetalle ( ja aiemmin Mollylle) halvalla vähän käytetyt pelastusliivit. Ei me niitä usein tarvita, mutta jos joskus tulee sellainen tilanne, onpa tytöillä olemassa omat. Niin ja varasin myös Greetalle SM-agility-kisaan paikan mittaustilaisuuteen. Kun se ekassa agikisassaan kolmen tuomarin voimin mitattiin kahdesti miniksi ja yhdesti mediksi, se aloitti mininä. Kun tuli Agilityliitolta käsky, että kaikki koirat on uusintamitattava mittaustilaisuuksissa, Greetasta tuli medi. Se on ihan rajatapaus. Nyt sitten katsotaan, olisiko selkä yhtään laskenut ja Kylli on luvannut käsitellä karvan mittauskohdasta mahdollisimman lyhyeksi, ettei ainakaan karva lisää korkeutta. Kun ei se sillä karvalla juokse. Voi olla, että on medi edelleen, mutta sittenhän se on tsekattu.

26.7.2022

Mollyn toinen rally-kisa sekä vierailu äidin ja siskon luona

 Aloitetaan vierailusta, koska se tapahtui aamupäivällä.Syy vierailuun olivat Mollyn pitkät villahousut, jotka kasvattaja lupasi trimmata pois. Edellisenä iltana pesin ja kampasin Mollyn ja aamulla vielä kerran kävin kammalla turkin läpi. Pieni pinta-ala koiralla, mutta ihan riittävästi hommaa.

Dollyla ( vihreä rusetti) ja Mollylla alkoi leikki heti, kunhan Molly oli ensin hetken aikaa äidilleen niiaillut ja osoittanut alamaisuutta.



 Sitten oli rento meninki ja Kitty antoi tyttärien rauhassa painella menemään.




Sitten alkoi jo tyttösille tulla hiki, mutta varjossa oli hyvä huilata. Ja ottaa kuvia.







                                                        Tästä tuli ihana perhepotretti.

Sitten lähti Molly trimmaukseen. Se osaa jo sen homman eikä juurikaan temppuile. Tulipa siitä soma.


                                    Poseerausten jälkeen sisarukset ja äiti jatkoivat touhujaan.



Muistan, kun nämä kaksi pieninä pentuina painelivat auton alta täyttä vauhtia. Nyt ne ovat sen verran isoja, ettei auton alle ole asiaa, mutta varjossa on hyvä olla.



                                                       Pus pus äiti ja heippa sisko.

Iltapäivällä sitten startattiin Kylli, Wille, Lotta, Molly ja minä kohti Kouvolan rally-kisaa. 

Rata näytti tältä:

Paljon on käännöksiä oikealle ja vasemmalle. Keskittymistä vaativa rata.Tällä kertaa en vienyt Mollya halliin kuin vasta viime tipassa. Tuntui, että se oli virhe, kun se kiskoi ja häröili hallissa ja odottelupaikalla. Mutta radalla se oli sitten sangen iloinen ja reipas. Välillä nenä vei, joten piti kaksi kertaa uusia ja yksi kymppikin tuli, kun piti istu-seiso-maahan-liikkeessä ensin seisoa, mutta Molly meni maahan. Se tulkitsi liikkeeni maahan-käskyksi ja taisin käyttää väärää sanaakin. 

Tulos tuli kuitenkin. Se oli pääasia. Hihna ei kiristynyt ja koira oli pääsääntöisesti tekemässä yhdessä kanssani. Ei sitä jännitä onneksi. Ja se on ihanan hiljainen. Tuloslappu tässä.

Kisaamassa oli myös tajmadoralainen portugeesi Alma.Se sai viimeisen alo-tuloksen, koularin ja nousi avoimeen luokkaa.

                                                         Alma vilkuilee heiluvaa ruusuketta.

                                                       Molly näyttää kaikkensa antaneelta.


                                                      Kotimatka sujui häkissä koisaten.

Ensi lauantaina on sitten Asikkalan rally-kisan vuoro. Saa nähdä, käykö hyvä säkä ja saadaan koulari.
Lotta lähtee matkaan mukaan emäntänsä kanssa ja sekin hakee kolmatta tulosta. Hyvä meidän tiimi.

22.7.2022

Virallinen rally-ura on alkanut

 Mollylla siis. 

Kävimme toissapäivänä Lappeenrannassa iltakisoissa  Kyllin ja Lotan kyydissä. Myös Lotta oli ensikertalainen. Olemme treenanneet yhdessä paljon, joten oli ihanaa, että Molly, puolitoista vuotta, ja Lotta, 3 vuotta, aloittivat kilpailemisen yhtä aikaa. 

Oletusarvo oli, että kyllä tytöt ainakin tuloksen saavat. Tuomarina oli Kirsi Petäjä. Paikalla oli kymmenen vasta-alkajaa ja 5 aiemmin kisannutta. Kirsi kyseli Mollyn kisakirjaa katsoessaan, minkä rotuinen Molly on. Hän muisti myös, että olen kisannut portugeesien kanssa. Se oli tosi mukavaa. 

Rata oli tällainen:

Ei hirveän vaikea, mutta ihan kyllä haasteita löytyi. Tuomari on hyvin tarkka, joten ohjaajankin piti olla tarkkana. 

Kylli ja Lotta menivät toisina. Heidän ratansa sujui aivan upeasti ja he saivat 99 pistettä. Miten hieno korkkaus. Molly oli yhdestoista. Oltiin odottelemassa ajoissa. Liekö ollut virhe. Se rähähti kentältä tulleelle riehakkaalle parille. Se haisteli mattoa. Se teki välillä kanssani temppujakin, mutta näin jälkikäteen tuli mieleen, että yleensä treeneissä se vain haetaan autosta, viritetään parilla tempulla lajiin ja sitten radalle. Joka tapausessa Molly käytti aikaansa välillä pysähtelyyn, katseluun ja haisteluunkin. Vauhti oli toooodelllaaa hidas.vaan rata mentiin läpi. Tuloksesksi tuli 77 pistettä kuitenkin eli ensimmäinen virallinen tulos. Ei näyttänyt pikku tyttö parastaan. Toivottavasti seuraavalla kerralla kuitenkin. Ja seuraava kerta on lähellä. Nimittäin ensi maanantaina mennään Kyllin ja Lotan kanssa Kouvolan iltakisaan ja seuraavana viikonloppuna Asikkalaan. Eli nyt on tiiivis tahti ja tavoitteena on saada koulutustunnus ja siirtyä AVO-luokkaan. Ja etenkin päästä eroon talutushihnasta, jota käytetään vain alokasluokassa. Niin ärsyttävä kapistus.

Tässä poseeraavat kisatytöt.

                                                     Pieni ja iso - kaverukset

Tässä on Mollyn kisavideo:


Saija juuri hieroi Mollyn ja sen kroppa oli paljon parempi kuin kaksi viikkoa sitten. Eli kehitys kehittyy. Jatketaan jumppaa ja elokuussa alkaa myös vesijuoksumatolla käynti ja fyssarilla käynti on myös tiedossa elokuussa. 

Greetta on ollut viime aikoina oikein leikkisällä päällä ja haastanut Mollya leikkiin lähes joka ilta.
Tässä kooste muutaman illan tansseista. Kiva on katsoa yhteistä ilottelua, vaikka Molly on välillä hiukan ihmeissään, että mikä siskoon tuli.


20.7.2022

Jokipuistossa 16.7.

 

Kerran kuussa pitää mennä läheiseen Jokipuistoon katsomaan, mitkä kasvit siellä sillä kertaa on kukassa - ja koiratytöt pääsevät poseeraamaan, halusivat tai eivät.
 
Näin terhakkana katsotaan vielä kameraan.

Tämä käytävä oli tosi haasteellinen valotettava. Greetalla korvat länässä ja Molly katselee muualle.

Koska ei ollut pitkää putkea, ei päässyt lähelle vaaleanpunaisia lumpeita, mutta kyllä ne ovat aivan ihania kauempaakin kuvattuna.


Neiti Molly tukka mintissä
Penkkikuvaus oli jo sitten Mollyn mielestä varsin tylsä juttu.

Greetta poseeraa kameralle, Mollya jo hikoiluttaa.

Tämä on niin pitkäveteistä puuhaa. Ota ne kuvat nopeasti.

Greettakin laitettiin makaamaan. 
Ja matka jatkui.

Kauniit punaiset kukat ja somat karvakuonot. Mollylla taas valahti tukka toiselle silmälle.
Sama paikka vähän kauempaa.


Putouksen reunat oli kauniisti kukitettu ja tuo veteen kurkisteleva kissa on aina yhtä hupaisa.
Vielä piti poseerata ja oli vaikeaa.

Ei todellakaan katsota kameraan vaan kaikki muu on kiinnostavampaa.

Vain yksi potretti onnistui.

Viimeinen vilkaisu punaisin lumpeisiin.
 
 

10.7.2022

Tokoa taas

Mollyn kanssa siis. Halli oli lämmin ja koira löysä, mutta treenattin kuitenkin toko-juttuja. Ehkä lelupalkka olisi hyvä, mutta lämpimässä hallissa ei lelun kanssa leikittyään koira kauan jaksa. Mutta tulipa treenattua.  


 

9.7.2022

Tulipa pitkä tauko

Tauko ei tarkoita sitä, ettemme me ole tehneet mitään, mutta jotenkin vain on jääneet päivitykset tekemättä. Ennen muita kuulumisia raportoidaan tässä Mollyn polvien tilanne.

Sairaslomahan loppui kesäkuun alkupuolella. Sen jälkeen Molly on saanut mennä vapaasti. Huomasin, että polvet ovat varsin voimattomat. Mollya on hierottu ja huomattu, että selkä on ollut kovilla. On se jo vähän parempi, mutta jalkoihin pitää saada vielä voimaa. Saija huomasi hieroessa vähän aikaa sitten, että etujalkojen olkapäälihakset ovat varsin huonossa hapessa, eli kun Molly tukeutuu selkään, se ei käytä etujalkojaan tehokkaasti. Tämän takia mennäänkin ensi viikolla fyssarille saamaan lisää ohjeita kuntoutukseen. Lisäksi kun elokuussa aukeaa Hyväntuulen Koirakeskus Haminassa, Molly menee sinne vesijuoksumatolle jumppaamaan jalkojaan. Ostin jo viiden kerran sarjalipun ja yhden ekstrakerran myös. Siellä on myös koirauimala, jonne myös Molly saa lähteä polskimaan. Uiminen on hyvää liikuntaa ja Molly on kyllä uimarityttö. Muuten elämä on normaalia. Pitkään kestänyt huono ruokahalu on normalisoitunut. Molly syö sekä aamu- että iltaruoan hyvällä halulla. Huh helpotus siitäkin.

On se jo palloleikkejä harrastanut siskonsa kanssa. Ekalla kerralla vähän jännitti ja heitin vain lyhyitä heittoja. Mutta kun Molly rakastaa raivoisaa taistelua pallosta, niin kyllä se sai sitä vihdoin ja viimein. Ja siskonsa tietysti myös.






                                                            Minun kainaloiseni


 Viimeksi mainitsin, että Greetta on menossa agilityn piirimestiksiin. Ei se kovin kummoisia ratoja tehnyt, kun oli taas jännitystä ilmassa, mutta medijoukkue sai pronssia. Greettakin oli joukkueessa.

                                                              Tässä on mitalityttö.

Greetta kävi myös Marjutin kanssa Hämeenlinnassa seniorimestaruuskisoissa. Ekalta radalta tulos, mutta toisella radalla harmittavasti loppupuolella ohjaajalta hävisi koira ja tuli hylky. Nollaa pukkasi siihen asti. Koska myös Marika ja schapendoes Tova olivat  samalla reissulla, meille tuli hoitoon pikkuschappe Lydi. Hyvin tulivat tytöt juttuun. Olivathan ne jo muutaman kerran aiemminkin tavanneet. Tuolloin Lydi oli vielä pieni, mutta nykyään se on jo paljon isompi kuin Molly.







Kesäkuussa iski helleaalto, joka kesti pitkään. Kävin ostamassa Mollylle kasteltavan viilennysliivin. On toiminut sillä erittäin hyvin. Greetallahan on froteeloimi, joka pysyy kosteana pitkään ja on Greetalle todella hyvä.

Juhannuksena mentiin ystävien kanssa mökille. Kivijärven rannalla oli kiva olla, varsinkin kun aurinko paistaa mökin kuistille vasta iltapäivällä. Ommeltiin Virven kanssa lakanasta suojaverho paistetta vastaan. Toimi erittäin hyvin. Käytiin myös juhannuksena keräämässä tien varrelta kaunis luonnonkukkakimppu ja tehtiin seppeleetkin itsellemme. Hupaisia kuvia tuli seppelpäisistä daameista. Niitä ei jaeta tänne.








Eräänä kuuman päivän hetkenä Molly otti nokoset kukkakimpun vieressä vesikupin päällä tukin varjossa. Oli varmaan ihan hyvä paikka.

Mökille hommattiin viime kesänä tulipaikka ja sen ääressä rannalla paisteltiin makkaraa. Eräät nelijalkaiset seurasivat silmä tarkkana toimistusta - ja hyvin toiveikkaina.




Aattona oli yötaivas todella kaunis ja saimme pitkään ihailla pilvien muuttumista oranssinkarvaisiksi.
Ja vesi heijasti sitä väriä hienosti.





                                                             Pikkukoira tunnelmoi laiturilla.

Jorma nukkui yöt teltassa, Virve tuvan puolella ja minä perähuoneessa. Vähän ahdasta oli välillä, mutta onneksi Greetta nukkui joko jalkopäässä tai lattialla.


           Molly on kaveri, joka seuraa mukana joka paikkaan. Myös ulkohuussiin. 😂¨

Sunnuntaina suunnattiin kohti kotia. Kun vielä alkujuhannuksesta yöt olivat viileät ja oli mukava nukkua, niin sunnuntaina oli jo luvassa lämpimiä öitä ja silloin on mökissä nukkuminen tukalaa.
Oli kyllä todella mukava juhannus.

Mollylla ovat treenit alkaneet. Rallya ollaan Kyllin kanssa tehty ominemme, mutta ohjatut toko-treenit ovat käynnistyneet ja mekin olemme ruvenneet Mollyn kanssa treenaamaan enemmän. Greettakin tekee rallya pyrkimyksenä mielentilan pysyminen rauhallisena. Välillä menee paremmin ja välillä ei.

Alla olevat kuvan Molly ekasta toko-treenistä sairasloman jälkeen. Vähän kesäterässä se oli, mutta paikkis sujui oikein kivasti.


Tässä viime viikon toko-treeniä Haminan hallilla.

Teimme myös esterataa matalilla hypyillä. Pitäisi olla vielä hitaampi vauhti, että Molly nostelisi kaikkia jalkojaan eikä pompauttaisi takajaloillaan yli.

Greetan kanssa yritettiin tehdä hiljaista kiertoa. Monta huutokiertoa tehtiin, mutta muutama vähän hiljaisempi. En tiedä, kisaanko enää ikinä tokoa Greetan kanssa, mutta treenata sen kanssa aion kyllä, jos vain pää kestää. Siis meillä kummallakin.

Greetaltahan puuttui yksi agilitynolla, jotta se saisi kaikki SM-kisoihin vaadittavat nollat kasaan. Hyppyratojen nolliahan sillä on yli tarpeen ja kaksi tuplanollaakin, mutta aginolla ei meinannut millään tulla. Kunnes viimein viime viikonlopun Pyhtään kisoissa Marjut sai taisteltua sen puuttuvan agilityratanollan ja niin sitä sitten ollaan koko konkkaronkka suuntaamassa Rovaniemelle elokuun lopussa. Minä ja Molly turisteina ja Marjut, Terra ja Greetta kisaamassa. Jännää.

Se on vielä mainitsematta, että Mollykin kävi kisaamassa. Epävirallisissa rally-kisoissa nimittäin. Eikä huonosti mennyt sekään. Jostain syystä Molly rallyssa kävelee hirveän hitaasti, vaikka normi hihnalenkillä tepsuttaa oikein reippaasti. Mutta selvittiin ja tulokseksi tuli 96 pistettä ja jaettu kolmas tila. Ei huono ensikertalaiselle. 

Sellainen asia vielä pitää kertoa, että Greetan mummo Windy nukkui pois 11.6. melkein kuudentoista vuoden ikäisenä. Suuri suru on omistajalla.