Ollaan tehty toko-treeniä Mollyn kanssa. Ruudun pysähdyspaikka on vielä aivan hakoteillä. Sitä ollaan yritetty. Kiertohässäkässä edelleen kiinnostaa joku muu kuin kartiorykelmä. On tosi vaikea ymmärtää, miten nämä varsin varmat liikkeet näin ovat alkaneet sortua. Vaan treenata pitää.
Tässä treenivideoita itselle talteen:
8.9.
11.9.
13.9.
Lisäksi olemme treenailleet agilitya ystävien kanssa. Viimeksi tänään.
Missään ei olla erityisen hyviä, mutta treenaaminen on mukavaa kuitenkin. Ollaan me hoopersiakin tehty, mutta jätetään ne videot tällä kertaa laittamatta.
Tällä viikolla kävimme tutussa paikassa ottamassa ruskakuvia koirista, kun oli mukava sää. Greetta, jota on helppo kuvata, kun se osaa katsoa kameraan todella hyvin. ( Herkut mielessä)
Molly mielummin katselisi ympärilleen kuin kameraan, mutta saatiin sentään onnistuneita otoksia, kun riittävän monta yritystä oli.
Jalkani alkaa olla jo varsin hyvä. Vielä kipeytyy, mutta on jo sen verran käyttökelpoinen, että olen uskaltautunut kahteen kisaankin Mollyn kanssa. Suksee ei ole ollut todellakaan suuri.
Aloitetaan toko-kokeesta, joka oli elokuun lopussa. Tuomarina toimi Eva-Maria Sipilä. Tokoahan olemme treenanneet Haminan hallissa ja satunnaisesti Kotkan hallissa, jossa koe oli. Paitsi seuraamista, johon ei jalka oikein kyennyt. Ja sen kyllä kokeessa huomasi.
Tässä liikejärjestys. Yksilöliikkeet oli jaettu kahteen osaan ja lopuksi oli vielä paikkis.
Tässä tuloslappu
Ensimmäinen liike oli ruutu. Koira lähti ruutua kohti, mutta pysähtyi sen eteen. Piti antaa KAKSI käskyä, että Molly menee sisälle ruutuun,
Sitten tehtiin seuraaminen. Saatiin seuraamisesta nolla. Molly välillä seurasi, välillä pysähteli ja oli kaikin puolin keskittymätön koko liikkeestä. Tauko on ollut pitkä, enkä edelleenkään ollut sujuva liikkuja. Koira oli ihan pihalla.
Jäävissä seuraamisosuudet olivat tosi hitaat ja koira jätätti - eikä istunut lopussa.
Luoksetulo oli sinnepäin.
Ohjattussa noudossa laiska vauhti seuruussa ja noudossa, ja palautuksessa pysähtyi kauemmas ja TIPUTTI KAPULAN maahan.
Tässä video siitä pätkästä koko kamaluudesssaan.
Olipa huippumielentila ihmisellä, kun lähdettiin tauolle.
Toinen osa alkoi kiertohyppyhässäkällä. Molly on treeneissä ruvennut katselemaan hyppyä, kun kyselen Missä kierrä. Nytkin se muka katsoi kartioita, mutta lähti hypylle. Pysäytin ja lähetin sanalla kierrä. Se lähti hypyn kautta, teki hienon kierron, pysähtyi, palasi juuri sen hypyn kautta, minkä pitikin, mutta nollahan se liike oli. Joka tapauksessa vauhti oli reippaampi, joten siitä pitää olla iloinen.
Kauko-ohjauksessa teki mitä sattui.
Ja sitten tunnarista sai kympin. Ja paikkiksesta.
Video loppuosasta.
Hallissa oli lämmin ja hautova ilma. Se vaikutti Mollyyn ilman muuta paljon, Mutta oli kyllä todella surkea suoritus silti siihen nähden, että se osaa monet noista liikkeistä ihan hyvin. Eipä tässä auta muu, kun jatkaa treeniä ja myös paljon kokeenomaisia palkattomia pätkiä, sillä sekin osaltaan vaikuttaa Mollyyn, ettei palkkaa tule,
Viikko toko-kokeen jälkeen oli sitten rally-kisa omassa hallissa. Tuomarina oli Hannele Pirttimaa.
Tässä rata:
Paljon kaikenlaista tekemistä siis riitti.
Tässä tuloslappu:
Molly tempaisi neljä kymppiä tempuista, jotka se osaa kyllä. Kartionkiertokäännöksesssä se yllättäen kiersi kartion väärin päin. Ihmisen vauhtikierrossa se oli vähän kääntänyt suuntaa takaisinpäin. Siitä kymppi. Puolen vaihto edessä ohjaajan liikkuessa Molly teki kiepin vieressäni. Ja kolmen askeleen peruutuksessa peruutti vain kahden askeleen kohdalla.
Spiraali ja houkutuksen kartioiden kierto ovat sille todella vaikeat liikkeet. Se ei meinaa jaksaa seurata siinä millään ja jää jälkeen. Ei tullut nollaa. Pisteitä meni niistä. Mutta vire oli kuitekin paljon parempi kuin toko-kokeessa , koska halli oli viileämpi.
Vein Mollyn kotiin ja palasin avo-alo-sen-luokkiin ajanottajaksi. Avo-luokan muutaman kisaajan suorituksen aikana satoi aivan hirveästi, ja koska hallin katto ei ole eristetty, meteli oli jäätävän kova ja varmaan ohjaajat saivat karjuta koiralleen ohjeita.
Jatkamme treenejä. Onneksi kerran kuussa käymme Oili Huotarin toko-opissa, sillä selvästikin tarvitsemme paljon vinkkejä.
Vaikka jalka edelleen on vajaakäyttöinen, niin kun rauhallisesti kulkee ja valitsee, mitä tekee, niin pystyy treenaamaankin. Juosta ei voi, joten pitää tehdä sellaisia juttuja, johon pystyy.
Eräällä iltalenkillä Molly innostui kahlailemaan Kymijoessa. Olisi saattanut uidakin, mutta jyrkän rinteen takia en mennyt rantaan vaan pitelin flexistä kiinni kumpareen päällä. Jo ihan senkin takia, että joessa käy virta, enkä halunnut Mollyn lähtevän virran mukaan. Pikku tyttö oli tyytyväinen tähänkin ja Greettakin kastoi varpaansa - ja haukkui.
29.7. menimme Haminan hallille.
PItkästä aikaa harjoittelimme kartioiden kiertämään lähtemistä. Teimme myös kaukokäskyjä. Ikuisuusprojekti.
Harjoittelimme myös tunnarikapulan palautusta ilman kapulan pureskelua, joka on Mollyn helmasynti. Näin läheltä viskely, pikapalautus ja nopea palkka tuntuivat toimivan. Sen siirtäminen itse liikkeeseen ei vielä ihan suju.
Sitten molemmat koirat saivat tehdä hoopersia.
31.7. kävimme Jylpyllä palloleikeissä ennenkuin alkaisi ukkostaa ja sataa. Oli tosi hautova päivä. No ei alkanut kumpaakaan, mutta tulipahan koirat juoksutettua.
2.8. piti herätä tosi aikaisin eli kuudelta. Koirat pääsivät pikaulkoiluille ja nautimme aamupalat reippaasti. Sitten suuntasimme Citymetsään, jonne olin varannut pitemmän ajan. Syy varaukseen oli se, että lähdin ystävän seurassa Hyvinkään toko-kokeeseen turistina. Mollyllekin oli sinne paikka, mutta se piti perua, kun tuli oma jalkahaaveri. Koirat jäivät siis kotiin ja vain minä lähdin reissuun.
Tässä Citymetsävideo. Mollylle tulee aina spurttaustarve hiekka-aukiolla.
4.8.
Todella pitkän tauon jälkeen tehtiin rallya Haminassa. Jatkuva kävely kipeytti jalkaa ja muutenkin koipi on kömpelö. Rata oli Hannele Pirttimaan mes-rata. Eka kierros oli aivan kökköä menoa meiltä molemmilta. Toinen kierros sujui vähän paremmin, mutta kyllä töitä riittää, että Molly ja minä taas handlaamme rally-hommat.
5.8.
Tänään menimme taas Haminan halliin. Pääpaino oli Mollyn toko-treeneillä. Teimme ruudun ja hyppyhässäkän. Sitten kaukoja. Mollylla oli etujalkatargetti, joka oli sille hyvä apu, ettei niin helposti tule eteenpäin. Se hahmottaa etutassut paremmin kuin takakoivet. Vaikein vaihto oli seisomasta istuminen, Se tarjosi useamman kerran maahan menoa. Mutta lopulta se onnistui. Tehtiin kerran ilman etujalkatargettia ja vähän se liikkui eteenpäin, mutta vain vähän.
Vaikka kesähelteet eivät pahimpia mahdollisia ole olleetkaan, ei kuitenkaan olla kisailtu missään. Treenailtu kyllä satunnaisesti vaikka mitä. Retkiä ilman koiriakin on tullut tehtyä. Iittalan Naivisteja käytiin Kyllin kanssa katsomassa ja olipa se kiva reissu. Hannele-ystävän kanssa käytiin Tiluksilla iltatee-tapahtumassa ja kyllä sekin on viehättävä paikka kaikkine instagramista tuttuine eläimineen. Kerran elämässä-käynti.
Ohessa vähän videoita paikan päältä.
Asiantuntijat vesisaavin äärellä. Yksi joi, muut kannustivat.
Ohitseni käveli komea kukko, joka halusi näyttää, miten komea onkaan.
Antero-possu veteli hirsiä pehkuissaan. Se kuorsasi vähän väliä. Ei oikein hyvin video saanut sitä talteen.
Pihan yllä lenteli valtavan paljon pääskysiä. Niitä näkee täällä kaupunkioloissa harvoin.
Heinäkuun alussa käytiin koirien kanssa Kyminlinnan vallituksilla. Sitä on laitettu kuntoon. Polkuja on tehty helppokulkuisemmiksi ja maisemaa siistitty. Hienon näköistä. Alue vallitusten sisällä on vielä kehitteillä. Sehän on ennen kuulunut armeijalle, mutta nyt myyty.
11.7.
lähdettiin koirien kanssa yökylään Mäntyharjun suuntaan ystävien mökille. Oli sopivan kesäinen sää, ei liian kuuma, muttei kylmäkään. Virven kanssa kerran kesässä keitetään yhdessä tuoreista vihanneksista kesäkeitto ja sekin oli suunnitelmissa.
Mökki on mäen päällä ja rinteessä on paljon pieniä portaita ja tasanteita, joissa on esim. sauna ja kota yms. Varovasti piti huonopolvisen astella portaita ylös ja varsinkin alas, kun ei ollut kaiteita. Koirat vetivät nelivedolla ylös alas kevyesti.
Kesäkeitto on valmis. Ja ai miten hyvältä se taas maistuikaan ulkoterassilla nautittuna.
Pihakeinussa oli istuskella leppeässä tuulessa aterian jälkeen.
Molly sen sijaan keskittyi mustikoiden etsintään.
Kyllä Greettakin kävi vähän mustikkaonneaan kokeilemassa, mutta ei niin suurella innolla kuin Molly.
Koirat päivälevolla kuistilla.
Ateriat maistuivat hyvältä ulkoruokinnassa päiväunien jälkeen.
Greetta ihaili järveä matkan päästä.
Molly sen sijaan meni kahlailemaan ja vähän autettuna uimaankin,
Illalla taivas oli kaunis ja mikä parasta - ei hyttysiä.
Illalla saunottiin ja talviturkki tuli kastettua vihdoin. Ja aamulla marssittiin myös aamu-uinnille. Olipa ihanaa vettä. Ei liian kylmää eikä liian lämmintä. Mollykin laitettiin taas uimaan.
Meillä oli tarkoitus aamupalan jälkeen lähteä soutelemaan. Marssittiin portaita kohti rantaa ja siitä kääntyi polku oikealle kohti venettä. Portaiden vieressä oli puulauta helpottamaan polulle laskeutumista. Astuin liian reunaan, lauta keikahti, jalka rusahti ilkeästi ja tiesin heti, että nyt sattui oikein kunnolla.
Jonkin aikaa istuin portailla kylmäkalle kipupaikan kohdalla. Sitten kiipesin kantapäätä apuna käyttäen ylös mökkiin ja jalka laitettiin koholle ja kylmähoito jatkui edelleen. Alkuiltapäivästä lähdin ajelemaan kohti kotia. Onneksi on automaattivaihteet, joten ei tarvinnut lainkaan vasenta jalkaa käyttää. Lisäjännitystä kotimatkaan toi se, että merkkivalo ilmoitti vasemman takarenkaan rengaspaineen olevan todella alhaisen. Eikä matkan varrella ollut yhtään paikkaa, jossa ilmaa olisi voinut lisätä, ennekuin Valkealan ABC-asemalla. Sitten vasta olo helpotti ajamisen suhteen. Kun vein arkena auton korjaamolle, löytyi renkaasta pultti. Nyt on rengas paikattu.
Kotiin tultua soitin päivystysapuun. Siellä annettiin ohjeeksi mennä ensiapuun. Laittoivat minulle lähetteen sinne. Odottelun jälkeen jalka kuvattiin.
Jalkapöydässä on kaksi siistiä murtumaa ja yhdessä varpaassa yksi. Sain hoidoksi kovapohjakengän jalkaani. Kepitkin sain, ja kysyin, onko niitä pakko käyttää. Sanottiin, ettei, jos pystyy kävelemään ilman. Ja minähän pystyn, koska on koirat.
Nyt on kohta kaksi viikkoa tepsuteltu kengällä. Hitaalla vauhdilla pystyy jonkun matkan tekemään, mutta kyllähän se kipeytyy edelleen. Siksi koiria olen juoksuttanut halleissa hooperin ja muun avulla sekä ollaan käyty Citymetsässä ahkerasti, jotta koirat saavat mennä irti.
Ylihuomenna on kontrollikuvaus, mikä on jalan tilanne.
13.7. piti koirien päästä juoksentelemaan ja vein ne puoleksi tunniksi Citymetsään.
14.7. käytiin Greetan kasvattajan luona kahvilla. Koirat saivat touhuta pihalla omiaan.
Greetan äiti Sabi kulkee kohti 16 vuotta ja on vielä virkeä mummo, mitä nyt kuulo on kadonnut.
Mollykin hyväksytään aina mukaan touhuihin. Takana Haiku.
Tyttöseni olivat oikein tyytyväisiä vierailuun.
Molly poseeraa luolassaan.
18.7. mentiin Haminan hallille.
Greetta teki hoopersia ja Molly myös. Hoopers on hyvä, kun ei tarvitse itse paljon liikkua.
20.7. Treenattiin Eijan kanssa Kotkan hallilla.
Molly teki vähän agilitya ja Greetta teki hoopersia.
Greetta pääsi treenin jälkeen Eijan ja koirien kanssa metsään ja minä leikin Mollyn kanssa pihalla palloleikkejä.
22.7. mentiin Eijan ja koirien kanssa Citymetsään tunniksi. Joimme hyvät kahvit laavulla ja koiratkin saivat herkkunsa.
Kuvassa Greetta ja Tanka, jolla on saman äiti kuin Greetalla.
Koko porukan pose: Greetta, Molly, Sabi, Tanka ja Haiku
Molly on jo valmiina lähtöön.
23.7. käytiin Haminan hallissa vähän hoopperoimassa molempien kanssa, Greetta malttaa nykyään paremmin ja Mollykin on älynnyt, mikä juttu. Mollyn kanssa tehtiin vähän toko-juttuja, mitä pystyin tällä jalalla tekemään.
Tänäänkin oltaisiin menty Haminaan, mutta auton akku vaati latausta, joten se nyt jäi. Josko huomenna sitten mentäisiin paremmalla onnella.
