Viime sunnuntaina elikkäs eilen oli molemmilla koirilla kisoja tiedossa. Greetta lähti Pyhtäälle Marjutin kanssa Agi-Kotkien kisoihin. Koska Marjutilla oli aamupäivällä agi-koulutus hallilla Terran kanssa, Greetta oli ilmoitettu "vain" kahdelle iltapäivän hyppyradalle. Voi veljet, miten hienosti se oli radat tehnyt. Toiselta radalta tuli nollavoitto ja toiselta radalta nolla ja toinen sija. Greetalla on kertakaikkiaan hyvä vauhti ja se nautti silminnähden tekemisestä. Teki sydämelle hyvää katsoa videoita.
Jotka ovat siis tässä.
Kotiin tuli erittäin tyytyväinen koira, jolla oli tosi hyvä mieli. Palkinnot eivät juuri häikäisseet, mutta sai se sentään kaksi ilmaista osallistumista tuleviin kisoihin, ja ne ovat rahan arvoisia kuitenkin.
Sillä aikaa kun sisko liiteli, olimme Mollyn kanssa Haminassa korkkaamassa ulkokisoissa ensimmäisen tottelevaisuuskokeen. Odotukset eivät olleet korkealla, sillä enemmän tämä oli testi, missä kohdassa mennään osaamisessa ja mitä kaikkea vielä täytyy treenata.
Menimme hyvissä ajoin koepaikalle, sillä Mollyn täytyy saada katsella ja orientoitua ympäristön ihmisiin ja koiriin. Aika rento meininki sillä jo olikin, kun koe alkoi. Sirun tarkistuksessa tuomari Tommi Varis kyykistyi moikkaamaan ja Molly meni heti hänen luokseen tutustumaan. Koiraihminen osaa pientä koiraa tervehtiä oikealla tavalla.
Kylli kuvasi videon suorituksesta. Katkoin siirtymät pois, kun kuvaajan ote välillä herpaantui ja hän kuvasi nurmikenttää. Kehään meno ja siirtymät ovat vielä aivan alkutekijöissään. Liikkeet seuruuta lukuunottamatta menivät kohtuu hyvin, mutta liikkeiden välissä Molly katseli maisemia ja haahuili ja sitä piti monta kertaa kutsua sivulle. Sitten se taas oli kanssani hommissa. Tuomari sanoi ennen kokonaisvaikutuksen arvosanaa antaessaan, että jos oli ollut kyseessä paimensukuinen koira, hän olisi rankaissut tästä huuhailusta enemmän, mutta koska rotu on hänelle täysin vieras ja näyttää, että olen kuitenkin sen kanssa tehnyt paljon töitä, niin hän antaa kokonaisvaikutukseksi 8. Kiitin kovasti.
Sitten vähän liikkeiden virheitä. Seuraamisessa sillä keskittyminen loppui kesken, mutta sen tiesinkin, että seuruu ei ole vielä kisavalmis ollenkaan. Maasta ylös noustessa Mollyn peppu kääntyy ulospäin, joten loppuperusasento on vino. Siihen täytyy keksiä ratkaisu, sillä siitä kyllä sakotettiin joka kerta. Paikkiksessa Molly oli viidestä koirasta viimeinen, joka käskettiin maahan. Jo toisen ihmisen käskystä se meni maahan. Kun tuli meidän vuoromme ja katsoin koiraa, se kiireesti nousi istumaan ja kävi käskystä maahan. Eli häiriökäskytystä tarvitaan tai sitten eri sana maahan menoon. Summa summarum, kaikesta huolimatta saimme pisteitä 162,5 ja ykköstuloksen, joka oli todellinen jättiyllätys, iloinen sellainen.
Tässä video ja pisteet.
Sijoituimme kolmansiksi, mikä oli vielä kirsikkana kakun päällä. Ei ihme, että ihminen hymyilee kuin hangonkeksi palkintopallilla.
Seuraavaa toko-kisaa saa odottaa. Ensin pitää harjoitella noita mainitsemiani asioita. Aion Mollyn kanssa osallistua vielä alokasluokan kokeisiin tulevaisuudessa tähtäimenä TK1, sillä siirtymisiä ja muita juttuja on helpompi harjoitella lyhyemmässä kokeessa. Eipä meillä kiire ole.
Kävimme vielä illan suussa Kyllin ja Lotan ja tietysti Mollyn kanssa Vantaalla Sirken ja Mannerin Ninan Rally-tokon kisavalmistautumis-koulutuksessa. Oltiin kyllä Mollyn kanssa aika väsyneitä, mutta harjoiteltiin kuitenkin juuri samaan koeasiaan liittyvää kehään menoa ja liikeiden aloitusta, joihin pitää luoda vakiokaava, jotta koira ymmärtää, mitä ollaan menossa tekemään. Alkuhäröilyn jälkeen Molly keskittyi minuun paremmin.
Kyllä oltiin minä ja koirat poikki, kun oltiin kaikki kotona. Tänään on ollut rauhallinen päivä. Saija kävi Greetan hieromassa. Lapojen välissä ja vieressä oli perinteiset jumit, mutta ne saatiin auki. Uusi aika on varattu kuukauden päähän.
Ai niin, Kouvolan piirimestissivuilla oli Essi Pasanen ottanut kuvia kisailijoista. Sieltä löytyi monta hyvää kuvaa Greetasta ja Marjutista. Koska agility-kuvat ovat harvinaista herkkua, niin tässä ne ovat.