Olipas upea Vappu

 

                                                    Saanko esitellä: tuplavalio Greetta!

Greetta lähti tänä aamuna kisaamaan Marjutin kanssa Porvooseen. Siellä oli neljä rataa odotamassa: kaksi agirataa ja kaksi hyppyrataa. Kerrankin sattui, että miniluokassa oli varasin vähän osallistujia. Se oli Greetan etu. Greetta nimittäin voitti nollalla molemmat agilityradat ja yhdellä hyppyradalla tuli nollalla toiseksi. Toisella hyppyradalla tuli myös tulos, muttei nollaa. Ja koska Greetalla on sekä kaksi agisertiä että kaksi hypppysertiä ennestään eri tuomareilta ( sekä näyttelytulos)  Greetta sai viimeisen agisertin ja valioitui. Terra voitti hyppyradan, mutta koska se on valio, siirtyi hyppyserti Greetalle ja siinäkin se valioitui. ( Tai valioituu. Vahvistus haetaan Kennelliitolta. Ja hakemus on jo vetämässä.) Enpä olisi uskonut aamulla, että näin käy. Greetalla on jo viimeiset ajat valioitua, sillä se kulkee jo vanhkasti kohti 9 ikävuotta ja nuoremmat päihittävät sen kyllä vauhdissa.  Siksi tämä oli oikea onnen päivä minullekin, vaikka etenkin tietysti Marjutille ja Greetalle. Täytyy sanoa, että ruusukkeet olivat pettymys. Olen nähnyt monilla seuroilla hienoja ruusukkeita, jossa lukee FiAva ja FiAva-H. Näissä ei lukenut yhtään mitään ja aika pikkukruisia olivat. Mutta voipa antaa kiertoon, kun ei niissä ole merkintöjä.

Tässä voittoisat radat. Vähän Greetta välillä ehtii pälyillä yleisöä ja ratahenkilöitä. Olihan ensimmäinen ulkokisa taas talven jälkeen. Marjut otti kontaktit todella tarkasti, joten niistä ei tullut vitosia, joita Greetalla helposti tulee, jos ei valvo.

Kisoja on tulossa lähitulevaisuudessakin. Piirimestaruusagit Kouvolassa ensi viikonloppuna ja sitten seuraavana taas oman seuran kisat. Nyt voi mennä rennoin mielin, kun tärkeimmät etapit on saavutettu. 

Sillä aikaa kun Greetta agsasi, me Mollyn kanssa menimme aamulla rallaamaan Haminan halliin. Edelleen treenaamme hyvillä välipalkoilla. Tänään tehtiin voittajarataa. Sanoisin, että sinnikkyys on parantunut välipalkkojen avulla ja seuraaminen on kehittynyt. Vielä pitää treenata kovasti vasemmalle kääntymisiä, mutta koska meillä ei todellakaan ole kiire kisaamaan, niin tehdään tärkein ensin ja sitten aletaan hioa yksityiskohtia. 

Tämän päivän radasta on myös video.

Lähdettiin Mollyn kanssa myös pienelle retkelle Langinkoskelle. Vappuna on ihmisiä liikkeellä ja Lankkarilla oli myös kansaa ja koiria. Vieraat koirat, varsinkin isot, ovat Mollysta jännittäviä, mutta ihmisten kanssa ollaan edistytty. Aina kun Molly jää tuijottamaan, sanon Jes ja kun se katsoo minua, se saa palkan. Eli Look at that- menetelmään käytän. Ihmisten katsominen ei ole jännittävää vaan kiinnostavaa. Häiriötä kuitenkin, joten jatketaan sitä niin kauan palkalla, kunnes ihmisten kiinnostavuus loppuu. Kamera oli mukana ja piti vähän poseja ottaa pikkuneidistä.

                                                         On se niin söpö karvaotus.

                                                    Jatketaan sen kanssa harjoituksia.

PS: Ai niin, sellainen historiallinen päivitys, että kun oltiin ennen Vappua Hollolassa ystävien luona, Molly ja Greetta lähtivät kaksi kertaa pitkälle lenkille miespuolisen ystävän kanssa ja olivat olleet reippaita. Ekalla lenkillä Greetta oli ollut alussa vähän huolestunut, mutta sitten rentoutunut. Molly oli nuuskutellut menemään. Viisaasti oli hän valinnut rauhalliset metsäpolut, joten ei Greetankaan tarvinnut kytätä mitään. Kipeä polveni kiittää tuhannesti avusta.