Toko-koulutuksessa

Nina Manner piti eilen hallillamme toko-koulutusta. Sinne suunnattiin Saagan kanssa pussi juustonpaloja houkuttimena. Ja hyvinhän Saagalla moottoria löytyi, kun kerta juustoa tarjoillaan.  Kullekin koulutettavalle oli aikaa varattu puoli tuntia, joka tuntui ensin pitkältä ajalta, mutta olikin oikeasti aika lyhyt aika. Seurasin monien muidenkin koulutuksia ja hyvin opettavaista oli.

Minä pyysin vinkkejä meidän seiso-istu-kaukokäskyosastoon. Yksi ehdotus oli opettaa ensin koira luopumaan kädessä olevasta makupalasta. Kun kädessä on makupala, koira vetäytyy pois ja saa namin. Näin koiran seisoessa kättä sen eteen tyrkkäämällä se peruuttaa istumaan pois käden tieltä saadakseen herkun. Toinen vinkki oli kahden käden herkkutarjotin. Eli käydään koiran viereen polvilleen tai kyykkyyn, nostetaan se toisella namilla seisomaan ja vilautetaan toista, jolloin koiran pitäisi älytä peruuttaa istumaan, jotta saa namin. Tämä on siis sellaista liikeratatreeniä. Tänään jo tätä kokeilinkin ja nopeasti Saaga muisti piilokäden. Pienellä avulla teki hyviä seisomasta istumisia. Vahvistetaan nyt jonkin aikaa tätä liikerataa.

Halusin Ninalta vinkkejä ohjatun noudon opiskeluun. Saagahan ei ole sitä vielä tehnyt.
Ensin koira laitettiin eteen seisomaan. ( Olisi kuulemma käynyt sekin, että on sivulla, mutta minulle oli helpompaa näin.) Sitten koirasta kiinni pitäen heitetään vasemmalle ja oikealle sivulle kapulat, ja näytetään koiralle se, mikä halutaan noudettavaksi. Hyvin Saaga haki. Kuulemma kannattaa vaihdella puolia, eikä vain tehdä yhtä puolta kerrallaan. Näin koiralle ei tule ennakkokäsityksiä liikaa. Ja jos koira haluaa jompaa kumpaa erityisesti, lähetetäänkin se sille toiselle kapulalle. Pirullista. :-) 
Sitten treenattiin kisanomaisempaa treeniä muutama kerta. Vinkkinä, että jos joku toinen laittaa kapulat, niin ohjaaja katsoo yhdessä koiran kanssa sen ekan ( joka aina haetaan) ja sitten pidetään kontaktia. Hyvin Saaga haki nämäkin, mitä nyt kerran meinasi hakea oranssi törpäkän, mutta huomasi virheensä. Juusto on niin hyvä moottori.

Ohjattua ruvetaan nyt treenaamaan Saagan sekä Friidan kanssa.

VIDEO SAAGAN TREENISTÄ.

Rallytokoilua ja Saaga-mietteitä

Täksi päiväksi oli ohjelmassa Kouvolassa rallytoko-tutustumista.  Tarkoitus oli viedä Saaga sinne, mutta Friidan korvien väli tarvitsi enemmän tekemistä, sillä hihnalenkit eivät oikein riitä Priidasen energian purkamiseen. Sitä paitsi Saaga on jälleen alkanut syödä heinää ja maata, joten oletan, ettei lääkekuuri enää pure, vaikka sitä on vielä jäljellä. Eli maanantaina pitää ottaa yhteyttä lääkäriin ja neuvotella, mitä seuraavaksi. Saaga on kyllä ihan iloinen muuten, mutta jotain tarvitaan enemmän, että maha alkaisi pysyvästi kuntoutua.  Siispä Saaga jäi kotiin huilaamaan. Minä hain kyytiin setteri Tessan emäntineen ja sitten ajeltiin sateessa ja synkkyydessä Kouvolaan.

Rallytoko on kyllä ihan hauska laji. Kun on koiran kanssa harrastanut tokoa ja agilitya, ei tarvitse ihan alusta aloittaa. Tekemisen meininkiä on jo olemassa. Toki meillä hiomista lajissa on vaikka kuinka, mutta ihan lystikkäältä laji tuntui meistä molemmista. Tehtiin ihan rataakin.

TÄSSÄ FRIIDAN RALLAILUA.

Meitä olisi pikku porukka koossa, joten voi olla, että meidän tyttöjen lajikokoelmaan tulee rallytoko-treeniäkin silloin tällöin. Sitä paitsi, jos sitä oikein innostuu, voi osallistua virallisiin kisoihin ja kun toukokuussa laji virallisestaan, siitä voi jopa tulla valioksi. Niin pitkälle en ole asiaa sentään ajatellut. Lähinnä koirien korvien väliin virkistystä.

Friida trikoissa

Potilas Priidanen nukkui yönsä oikein hyvin ja on erittäin pirteä. Tänään laitoin hänelle t-paitani suojaamaan tähystysreikiä. Olihan meillä se leikkauspukukin, mutta se katosi mystisesti, joten tyydytään tähän paita-vaihtoehtoon. Onneksi ei tarvitse pitää kauaa, sillä haavat ovat tosi pienet ja siistit. Muutama päivä syötetään varan vuoksi kipulääkettä ja that's it.

 

Vain kaksi pientä reikää ja molemmat on liimattu kiinni, joten tikkien poistoakaan ei ole tiedossa.

- Jokos mie saan nousta ylös vai vieläkö otat kuvia?

Friidan eleganssia takaa päin.

Operaatiossa

Tänään käytiin Friidan kanssa Kouvolassa eläinlääkäriasema Sykkeessä.  Aika oli varattu yhdeksitoista ja oltiin ihan hyvissä ajoin paikalla. Friida sai nukutuspistoksen ja kohtuullisen nopeasti se sitten taintuikin. Minä käytin kolme tuntia aikaa Kouvolassa kiertelyyn ja kirjastossa lehtien lukemiseen, kun ei enää muuta keksinyt. Friidalta poistettiin sillä välin munasarjat. Kohtu oli hyvässä kunnossa, joten se jätettiin itsestään surkastumaan pois. Kaksi reikää tuli mahaan, ja ne liimattiin, joten tikkejä ei tarvitse käydä poistattamassa. Hiukan hoiperrellen pikkutyyppi lähti  lääkäristä, mutta loikkasi reippaasti autoon. Kotona äitikoira oli tutkinut eteiseen jääneitä toko-koreja ja treenitaskukkoa, johon oli jäänyt namipussi taskuun. Fiestaa vietetty selvästi.
Friida viettää nyt rauhallisen loppuviikon ja ensi viikon. Sitten saa taas normisti harrastaa. Ruokavaliota on pakko keventää, sillä steriloinnin myötä aineenvaihdunta hidastuu.  Onneksi on loppuviikko lomaa. joten on aikaa seurata koiran toipumista ihan rauhassa.

Haikeutta

                Assi olisi tänään täyttänyt 13 vuotta. Soisin sen edelleen olevan täällä.

Pois uutispimennosta

Hupskeikkaa, miten pitkä väli onkaan edelliseen päivitykseen.
Vaan nyt taas ollaan hoodeilla ja kerrotaan kuulumisia.

Viime viikonloppuna oltiin lauantaina Saagan kanssa toko-kisaamassa omalla hallilla. Tuomarina oli Riikka Pulliainen, joka arvosteli Saagankin suorituksia aika lempeästi. Voittaja-luokan koirakkoja oli kahdeksan.

Paikallamakuu meni hyvin. Sen verran äkäiseen rääkäisin loppuistumiskäskyn, että Saaga katsoi parhaaksi nousta heti, eikä toisella käskyllä, niinkuin muutamassa edellisessä kokeessa teki. Ja kymppi tuli. Yksilösuoritus alkoi seuraamisella, jossa Saaga jäi taas löntystelemään välillä jälkeen. Tämä laji täytyy nyt ottaa totiseen hiontaan, sillä Saaga on ollut hyvä seuraaja. Mihin se on kadonnut tässä välissä? Seuraamisen jälkeen alkoi asenne parantua ja Saaga  teki ihan kohtuullisen suorituksen. Liikkeestä istumisesta ja ruudusta tuli kymppi. Kun tultiin viimeiseen liikkeeseen, kaukokäskyihin, yhtään liikettä ei oltu nollattu. Saaga aloitti kaukot ihan reippaasti, seiso-istu-liikkeessä tuli kyllä eteenpäin, mutta sitten jymähti maahan, eikä noussut enää mitään tekemään. Perhana! Nollille meni liike, jota joka jumalan aamun veivataan kotona. Tuomari tykkäsi meistä ja saatiin kokonaisvaikutelmasta kymppi, eli pisteitä oli 242. Neljätoista pistettä jäätiin ykköstuloksesta, eli jos oltaisiin kaukokäskyistä saatu edes vitonen ( kerroin neljä, eli yhteensä 20p) oltaisiin saatu ykköstulos.   Kolmanneksi sijoituttiin kuitenkin, kiva edes se, mutta mielummin sen ykkösen olisin ottanut.

Kisavideo löytyy TÄÄLTÄ.

Samainen heppu Saaga on jo jonkin aikaa kärsinyt närästyksestä ja mahaongelmista. Antepsin auttoi, mutta kun Antepsinin lopetti, niin taas alkoivat oireet. Tänään sitten mentiin eläinlääkärille. Hän diagnosoi vaivan gastriitiksi eli mahatulehdukseksi.  Saaga sai kahta eri antibioottia, joista toista syödään pari viikkoa. Ruokavalio kevennetään vähäproteiiniseksi ja annetaan mahan rauhoittua. Mikäli vaiva hellittää, niin sen jälkeen Saagalle varataan hammaskivenpoistoaika. Näet vatsahapot ovat aiheuttaneet hurjat hammaskivimäärät takahampaisiin. Ja ne ovat syntyneet varsin lyhyenä aikana. Koirillani ovat hampaat yleensä olleet loistavassa kunnossa. Mutta nyt ensin parannellaan maha kuntoon.

Ensi viikolla on Friidalla sitten lääkärikeikka, sillä vien sen Kouvolaan steriloitavaksi tähystysleikkauksella. Näin loppukoon viime kesän kaltaiset hormonimyrskyt tähän paikkaan ja tilalle jääköön eilisen kaltainen agilitykaveri, joka meni vauhdilla ja innolla ja hienoisella röyhkeydellä rataa niin että hippulat vinkuivat.