Kun katselin vanhoja valokuvia, tulipa vastaan kesäisiä uimakuvia vuodelta 2010, kun Assi oli kymmenen ja Friida vielä alle vuotias. Mukana oli myös Frisco-villakoira. Olimme Santalahden rannalla. Assihan oli kova tyttö uimaan ja hyvä malli Friidalle, joka oli tuohon aikaan hontelo koipeliini. Kauhean ruma, sanoi kasvattaja silloin. :-) Ihanat muistot ja ikävä Assia <3
Minun elämäni koira monella tapaa <3
Sitten koipeliini Friidan tyylinnäyte. Vauhtia.
Iso-isotäti Assi ja kuikeloinen Friida
Vielä Friscon vauhdikasta vesikiitoa
Mukavaa oli tuolla rannalla koiria uittaa. Meikäläinen seisoi meressä aika pitkällä kameran kanssa toivoen, ettei tapahdu mitään kompastumisia tai kaatumisia. Eikä tapahtunutkaan onneksi.
Eilen oltiin Friidan ja Greetan kanssa agi-möllikisoissa Kouvolassa Koiraklubilla. Molemmat oli ilmoitettu kilpailevien hyppy- ja agi-radoille. Greetalle olin maksanut uusinnatkin. Friida oli oikein hyvä. Eka rata nolla ja toinen sija. Toisen radan minä sössin unohtamalla hetkeksi, miten rata kulkee. Mutta koiralla oli hyvä meno päällänsä.
Greetta teki perinteisiä hylkyjään, vaan oli radoilla paikoittain hyvää menoa. Mia kuvasi meidän ekan hyppiksen, mutta sitten joutui lähtemään. Niinpä muita ratoja ei tullut ikuistettua jälkipolville.
Greetan suurin ongelma (hmm, on niitä muitakin) on lähdössä pysyminen kisatilanteessa. Toki radalla se helposti ajaa ohi, mutta kun opin linjaamaan liikkeeni paremmin ja se irtoamaan oikeaan paikkaan käskystä, niin eiköhän siitä ihan hyvä tulos joskus tule.
Viime viikonloppuna juhlittiin minun ja veljeni pyöreitä vuosia etukäteen Lappeenrannassa. Voin kovasti suositella linnoituksen Kehruuhuonetta pitopaikkana. Meillä oli Katariina-kabinetti, joka oli täydellinen meidän perhepiirille ja tosi upea tilana.
Veljen vaimo teki sokerimassasta mangojuustokakkuihin ruusukoristeet ekaa kertaa elämässään. Aika taitava käsistään tuo Jing.
Sunnuntainan sitten vielä mentiin porukalla mökille lounastamaan ja saunomaan, ennenkuin jokainen lähti omaan suuntaansa matkustamaan.
Koska kesä on ollut kylmänlainen, tämä oli vasta ensimmäinen kerta, kun käytiin koirien kanssa mökillä. Olipa niilläkin kivaa.
Porhallusta kohti rantaa
Friidan touhut liittyivät pääsääntöisesti uimiseen.
....ja ravisteluun.
Vesipisarat roiskuvat.
Greetta olisi halunnut uimaan, mutta luonto ei antanut myöten.
Sen sijaan se käytti energiansa rantavedessä syöksyilyyn ja
Tämänkesäisen Klagin järjestysnumero oli 19, mutta laskimme, että oli meidän juhlavuotemme, sillä kymmenes kerta tuli täyteen. Ensimmäisellä kerralla mukana olivat Wili ja Assi, majoituimme perusmökissä vailla mukavuuksia - ja siitä se sitten lähti. Juhlavuosi oli majoituksen puolestakin paljon parempi kuin ensimmäisellä kerralla, sillä saimme taas neljän hengen suihkullisen uuden mökin, ja sekös oli vasta mukavaa. Mukana menossa olivat tälläkin kertaa Friida ja Greetta sekä Eijan kanssa Sabi ja ihan ensimmäistä kertaa tunnelmia haistelemassa Haiku, joka ei vielä ole kisaikäinen. Ihana Minna otti Saagan hoteisiinsa jo torstai-iltana.
Lähdimme kohti Kokkolaa perjantaiaamuna kello kahdeksan, sillä Kokkolaan oli ehdittävä neljäksi, jolloin miniykkösten rataan tutustuminen alkaisi. Sen verran piti aikaa varata että ehdimme pakolliset pysähdykset.
Karoliinan kestikievariin taisimme mennä viimeistä kertaa. Se tunnelma, joka oli Karoliinan kahvimyllyssä, puuttuu kokonaan, vaikka leivonnaiset ovatkin samanlaisia herkullisia.
Panda on aina ihan must.
Perille saavuttiin juuri sopivasti kolmeksi, saimme mökin avaimen ja ehdimme majoittuakin rauhassa.
Mökkimme toinen oikealta
Kompostikehikkoja oli mukana 14 ja niillä saimme tehtyä hyvän pihan koirille.
Kaihoisa kaksikko katsoo, kun lähden rataan tutustumaan.
Hienot olivat lenkkimaisemat meren äärellä.
Kokkola Camping ja teltat kuuluvat agiliitäjille
. Mökin sisällä oli oikein mukavaa.
Shelttirivistö: Greetta, Haiku ja Sabi
Friida - erilainen nuori
Terassilla oli helppo tarkkailla tapahtumia.
Kisakoira valmiina lähtöön.
Leikki maistui tauoilla.
Iltalenkin poset
Illalla nostimme maljan kymmenennelle kerralle.
Josko ensi kesänä Haikukin on kisaamassa mukana.
Kotimatkalla kävimme kahvilla Naissaaressa, josta taitaa tulla vakio - pit stoppimme. Niin viehättävä se oli. Ja Puttipajassakin tuli käytyä.
Ajomatkalla ihailimme värikästä keskikesää.
Kiitos matkaseurasta Eija, Sabi, Haiku sekä tietenkin Friida ja Greetta.
Friidan radat
Friidan vauhti ei aina päätä huimannut, mikä johtui ohjaajasta. Maijan kanssa Friida menee paljon paremmin. Siitä olin iloinen, että saatiin kolme tulosta, vitosia yliajalla. Viimeinen rata vähän harmitti, kun viimeinen rima putosi. Vaikka oli hiukan yliaikaa, oltaisiin oltu kolmansia sillä tuloksella. Nyt siis kuudensia. Kun Greetan kanssa on niin haasteellista mennä, niin Friidan kanssa meno on pelkkää iloa ja nautintoa.
Greetan radat
Ensimmäisellä radalla Greetta tuli toiseksi tuloksella 15. Sen hylyt kertyivät yleensä kolmesta kiellosta, eli kuitenkin oltiin samalla radalla eikä se tehnyt omiaan. Kunhan harjoitellaan ahkerasti irtoamista, ettei se kerkeä tulla takaisin päin pyörimääån ja minua köntystä komentamaan, niin hyvä tulee. Lähdössä sillä oli ihan hirveät kierrokset ja ne olivat aivan surkeat. Kotitreeneissä se kyllä malttaa pysyä ainakin paikallaan, vaikka pitää käskeä välillä takaisin maahan. Nyt siis yritetään ne kierrokset saada kotitreeniin, ja mikäli varastaa, tulee kyyti autoon saman tien. Eiköhän se siitä tajua, ettei kannata lähteä luvatta.