10.1.2017

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Uusi vuosi vaihtui rauhallisesti.
Aaton aattona lähdimme Porvooseen koko komppania. Olin varannut Saagalle ajan eläinlääkärille korvakarvojen nypintään ja korvakontrolliin. Saaga oli vähän enemmän rapsutellut korvaansa, joten ajattelin, että puolen vuoden tauon jälkeen oli syytä tsekata tilanne.
Saaga laitettiin unten maille ja me muut kävimme vähän shoppailemassa viemisiä, sillä olimme matkalla Helsinkiin siskon luokse käymään.  Tunnin päästä lähdimme noutamaan Saagaa. Korvat oli nypitty ja ne olivat olleet likaiset. Vaikka olen pessyt korvia, niin ei huuhtelu oikein karvapehkon läpi pääse kunnolla. Mutta hyvä uutinen oli se, ettei ollut mitään tautipöpöjä havaittavissa. Jes! Päätin, että seuraavaa nyppimistä ei odoteta puolta vuotta vaan mennään loppukeväästä uudestaan.Saaga oli vähän piippailevainen vierailun ajan,varmaan nukutusaineet vähän tekivät pään pöllyiseksi.  Mutta kun palasimme kotiin uuden vuoden aattona, oli kaikki jo ihan ok.

Meille tuli aattoiltana kylään iso joukko kavereita. Siis koirakavereita.

                  Tässä potretti karvanaamaisista juhlijoista. Aika totista sakkia.

                                                          Fiolla, 7 kk

                                                        Ikwil

                                                         Tova

                                                  Ada-mummo kulkee kohti 14 ikävuotta.
                                                 Kun Adalla on asiaa, se haukahtelee ja naama-
                                                 karvat ovat oikein hassun näköiset.

                                                              Näin.
                                            Mummu oli meillä oikein pirteässä vireessä.

Marikan lähellä Karhuvuoressa pidettiin valtavan suuri ilotulitusnäytös, ja koska Fiolla on vielä nuori koira ja Tovis vähän levoton paukuista, niin porukka tuli meille evakkoon näytöksen ajaksi. Herkuttelimme tortilloilla ja koiratkin saivat herkkuja. Kukaan omista koiristani ei reagoinut juurikaan paukkuihin, mitä nyt Greetta yöpissalla vähän häntä pystyssä haukahteli satunnaisille pamahduksille. Mutta sisällä ei sekään kuunnellut ulkoa tulevia ääniä. Hyvä niin. Kovin moni koira oli karannut säikähdettyään paukkuja, kertoi Facebook.

 Uuden vuoden jälkeen satoi jonkin aikaa ihanaa puhdasta valkeaa lunta mustaan maahan. Käytiin vähän Jylpyllä haistelemassa ja maistelemassa hiutaleita - ja palloleikeissä tietysti.








Saija kävi Saagan hieromassa ja totesi koiran oleva Saagaksi oikein hyvässä jamassa. Suuria jumeja ei ollut ja Saaga oli välillä umpiunessa käsiteltäessä ja kuorsasi vienosti.  Ihania uutisia nämäkin!