Tänään tehtin yhtä ja toista ( videopläjäys)

 Halliin tullessa Greetta teki noseworkia pitkästä aikaa. Heidi oli piilottanut ulos neljä hajupiiloa. Eka oli vaikea eikä tainnut löytyä, vaikka Greetta näytti olevan suunnasta aika varma. Muut löytyivät paremmin.

Sitten menin halliin treenaamaan Mollyn kanssa näyttelyjuttuja. Ja on syytä treenatakin. Ihan ei pöytäseisomiset ja maassa pönöttämiset ole hallussa kummallakaan meistä.

Seuraavaksi vaihdettiin Hoopersiin. Greetta meni edestakaista rataa vallan mainiosti ja Mollykin irtosi lelulle aika kivasti. Säiliön kiertäminen on vielä vaikeaa.

Lopuksi vielä treenattiin Mollyn kanssa agilityhypyillä eteen-menoa ja tehtiin muutama suora putki.

Ja bonusvideona erään aamun leikkitouhuja. Pitää näitäkin silloin tällöin tänne blogiin tallettaa.

Molly Oililla ja Greetan juttuja

Tiistaina alkoi taas Haminassa kerran kuussa Oili Huotarin toko-koulutus. Greettahan on käynyt useana kautena koulutuksissa. Nyt on Mollyn vuoro aloittaa. 

Saatiin alkeistokovinkkejä.

Kahden lelun leikki

Molly harrastaa elvistelyä, kun sille lelun heittää. Se voi juosta pitkään lelu suussa ympäriinsä, ennenkuin tuo sen minun lähelleni. Tämä on nyt nounou. Eli nyt on kaksi saman arvoista lelua, joista heitetään toinen ja saman tien, kun koira ottaa lelun suuhun, aletaan houkutella toisella lelulla ja kun koira irroittaa ( jos irrottaa) ekasta lelusta uusi lelu lentää. Voi heittää jo, kun koira on kääntynyt uuden lelun suuntaan, vaikkei olisi irrottanutkaan. Jos ei hae, pitää jatkaa houkuttelua, kunnes starttaa ja iskee toiseen leluun. Tämä on meille vaikea rasti, mutta tehdään ensin sisätiloissa, niin ei ole mahdollista mennä niin kauas. 

Pyöritykset

Koiraa kannatta pyöräytellä edessä ja sivuilla ja palkata siitä. Samoin voi yrittää käden kanssa saada sen peruuttamaan edessä edes vähän. 

Sivulle tulo ja seuruu

Sivulle tulo pyörityksen kautta. Tulee napakammin oikeaan paikkaan. Meille suositeltiin seuruuta eteenpäin mennen. ( Taidan olla vähän kömpelö peruuttaja ja paikka pitäisi olla tosi tarkka. ) Palkka annetaan ulospäin, ettei koira käänny vinoon.

Kontakti

Nami heitetään koiran taakse ja kun se tulee takaisin, ensimmäisestä kontaktista kehu ja hyvä palkka. 

Luoksetulossa ei sivulle tuloa ( en ole kyllä tehnytkään ) vaan edestä joko lelu - tai nami-palkka. Kumpikin ok. 

Kuolleelle lelulle menemistä ja hyvä leikki siitä lelulla.

Käsikosketuksen opiskelu

Alussa Mollya vähän jännitti, mutta aika nopeasti se rentoutui ja alkoi kunnolla leikkiä lelulla. Sillä taitaa olla nyt joku mörkövaihe, kun tuntuu, että moni jo totuttu asia jännittää. 

Mollyn kanssa oltiin myös matto ja kontakti-kurssilla, jota oli kaksi kertaa. Nyt meillä on taukomatto käytössä. Mutta alussa senkin kanssa ollaan.

Sitten Greettaan

Koronan jälkeiset toko-kokeet ja rally-kisat ovat menneet huudoksi. Kierrokset ovat koiralla niin järjettömät. Työvoitto oli se tokon voittaja-ykköstulos, että päästiin erikoisvoittajaluokkaan. Samoin yksi mestariluokan tulos on ihan kiva. Mutta nyt ei kisata aikohin. Greetan ongelmathan ovat myös paljon arjessa. Se haukkuu vastaantulevat koirat, syöksähtelee välillä ohi suhahtelevien autoja ja mopoja kohti, haukkuu pihalla olevat ihmiset ja jos jollekin sanon jotain, se sanoo siitäkin. Tilanne on pahentunut. Kun ollaan treenaamassa, koirat siedetään, ihmiset siedetään, juttelu siedetään, muttei arjessa. On tosi vaikea tietää, miksi. Kotona on ääniherkkyyttä. Kylppärin hana aamulla - hau. sodastream - hau, tietokoneen sammutus - hau.

Liityin mukaan Control Unleashed- verkkokurssille, joka nimenomaan on tarkoitettu tällaisille ylikierroskoirille. Kurssilta tulee hyvää materiaalia ja juttuja. Me etenemme rauhallisesti. Mollykin on mukana treeneissä.

Kotona on Greetalla taukomatto. Sitä on ruvettu käyttämään, jos ja kun kierroksia on. Pitäisi palkata sinne enemmän kuin mitä nyt olen tehnyt. Mutta tavoitteena on se, että sieltä ei pääse, ennekuin on mielentila rauhallisempi. 

Toinen juttu on LAT ei Look at that. Hyvä sekä Mollylle että Greetalle. Ihmiselle haaste, kun itsen pitää olla silmä tarkkana ympäristön suhteen. Kun näkyy, että auto kääntyy meidän tielle ja on kaukana, mutta koirat huomaavat, sanon iloisen JES-sanan. Koirat katsovat minuun ja saavat palkan juuri, kun auto on kohdalla. Jos olen myöhässä, jessit eivät auta. Kun näemme ihmisen tulevan koiran kanssa kaukaa, JES ja palkka. Valitsemme toisen reitin ja JES , jos vilkuilusta huolimatta tulee kontakti eikä haukkua. Mollykin tietää tämän. Se nyt vähemmän pitää ääntä joka tapauksessa, mutta Greetalta nopeast oppii huonon mallin. Pitää olla iso pussi hyvin pientä namia mukana, jotta palkka riittää. Toimiva systeemi kyllä. 

Rallykoulutuksessa tirautin pienet kyyneleetkin, kun kouluttaja ( hänelläkin on ongelmallinen sheltti) ehdotti, että heti kun tulee tempussa ääni, koira maahan ( Käy) itse kauemmaksi ja odottamaan rauhoittumista. Otetaan sama uudestaan. Jos ääni, taas maahan ja odotusta. Alussa toimi hyvin, mutta toki Greetan kierrokset kasvavat treenin myötä. Eli treenien pitää alussa olla tosi lyhyitä, jotta tulee hyviä onnistumisia hyvällä palkalla. Mutta niin hyvä idea, koska koira joutuu itse miettimään, miten pääsee jatkamaan ja tekemään sen rauhoittumisen itse. 

Kaikella tällä yritetään saada Greetalle kyky rauhoittua ja rentoutua ihan itse. Se parantaisi sen elämänlaatua ihan valtavasti. Tällä hetkellä se on kuin joku kaukopartion sissi, joka ulkona katsoo koko ajan ympärilleen nähdääksen ja kuullakseen kaiken. Metsälenkillä, jossa Molly kulkee nenä maassa nuuskuttaen koko ajan, Greetta kyttää vain minua odotaakseen jotain, en tiedä mitä. Ollaan nyt tehty metsälenkkiä hihnassa, koska vapaana mennessä kierrokset ovat tosi korkealla. 

 

Seuraavaksi opetellaan oletuskäytöstä ja luopumista molempien kanssa.

Yhtä ja toista treenausta

 Aloitetaan Mollysta.

Sen kanssa olen vasta nyt vähän enemmän alkanut treenata. Se on sellainen hössöntössö, että päätin, että lapsi opettelee koiran taitoja kuten odottamista ja hihnassa kulkemista ennenkuin vakavammin otettavia treenejä aletaan tehdä. 

Hihnassa Molly menee pääsääntöisesti nenä maassa. Sitä kiinnostavat hajut tosi paljon. Jos kiristyy, olen yrittänyt puuttua kääntämälla koiran paluusuuntaan, mutta noin yleisesti ottaen kohtuu nätisti pikkuneiti hihnakäytöksen hallitsee. 

Odottamista treenataan sekä aamulla että ruokaa odottaessa. Greetta odottaa aamulenkille lähtöä sängyn päällä. Se ei saa tulla pois kuin kutsusta. Se osaa sen tosi hyvin. Syynä tähän on alunperin se, että kun se tuli alas sängystä, se saattoi käydä lirauttamassa pissat, ennenkuin päästiin ulos. Kun kutsun, se tulee eteiseen ja sitten lähdetään. Se alkaa olla sisäsiisti. Siihen on vaikuttanut se havainto, että samaan huoneeseen, missä minä olen, se ei tee hätiä. Onneksi meillä on ovia ja portteja, jotta sitä voi näin rajotitaa. Mutta jos portti on unohtunut auki ja sillä on hätä, se voi pinkaista esim.keittiöön ja lirauttaa tai tehdä kakat. Itse käytän sitä kohtuu sopivin välein ulkona ja pissat se yleensä tekee aina, mutta jos ei kakka ole juuri "huulilla" ja hajut ovat ihanat, ei se kyllä keskity kakkaamaan, vaikka kuinka ehdotan Tee kakka. Greetta oli viisikuisena täysin sisäsiisti. Tämä höntti ei vielä ole täydellinen siinä suhteessa. Mutta yön se nukkuu ja vasta seitsemän jälkeen alkaa piipittää, että voitaisiin nousta ja mennä. Silloinkaan ei ole hengen hätä. Eikä ole tulut hätiä, kun Molly jää Greetan kanssa makuuhuoneeseen portin taakse, kun lähden asioille. Yksinkin Molly on joitakin kertoja ollut pitempään, kun Greetalla on ollut toko-treenit. Valvontakameran mukaan se on ollut ihan rauhaisa ja rento yksinkin ollessaan.

Toinen odottaminen liittyy ruokaan. Koirat laitetaan eteisen lattialle makaamaan ( nykyään molemmilla on taukomatto, jonne ne laitetaan makaamaan). Minä menen laittamaan ruokakupit valmiiksi ja kutsumalla saa tulla. Välillä Molly pitää palauttaa matolleen, mutta osaa se siellä maata varsin hyvin kuitenkin. Mollyn perusasento alkoi kehittyä, kun kutsuin sen syömään ja sen piti tulla takaa ohjattuna sivulle. Siinä pitää olla ja ottaa katsekontakti ennenkuin saa luvan kupille. Vielä paikalla ei ole käskysanaa. Haluan, että se on tosi vakiintunut, ennenkuin sitä alan nimeämään sanalla sivu. 

RALLY-TOKO

Nyt ollaan pari kertaa tehty myös vähän alkeisrallytokoa. Eija-ystäväni halusi alkaa sheltti Tankan kanssa tekemään rallya ja koska Mollykin tarvitsee aivan alkeita, ollaan yhdessä tehty rally-juttuja. Molly ei osaa seurata, mutta Alajääsken Marin vinkki palkan sisältävästä nyrkkikädestä riittävän korkealla auttaa jonkinlaisessa mukana kulkemisessa. Paljon virtaa palkkaa. Molly on kyllä näppärä ja vaikka hajut välillä vievät, niin tekee se hyviä pätkiä minun kanssani töitä myös.

 Ensimmäinen kerta oli 16.8.  Jonkin verran hyppelehtimistä, mutta oli se samalla radalla kuitenkin.

 

Toinen kerta oli 21.8. Haminan hallissa. Oli jo astetta parempaa settiä. 

Meillä on kahden ystävän kanssa Okkim-hallissa talveksi tunti varattuna rally-treeniä varten. Sinne pääsee tänä vuonna Molly, koska harjoitellaan alempien luokkien ratoja kaikki. Tosi hieno juttu!

TOKO

Tokoa ollaan tehty varsin vähän. Silloin pienempänä vähän paikallaan kaukokäskyjä ja Marin kurssilla liikkeestä jätön alkeita. Nyt ollaan vähän reipastuttu, muttei mitään suurta treenimäärää olla vieläkään saatu aikaiseksi. Eilinen video kuitenkin tässä.

Nyt alkaa tokossakin tehokkaampi aika, sillä Molly pääsee tänään ja kerran kuussa jouluun asti Oili Huotarin toko-valmennukseen. Saadaan vinkkejä, miten jatketaan pikkukoiran kanssa. Hyvään aikaa alkaa.

AGILITY

Juu, ollaan jotain höntsäilyä tehty hallissa tässäkin lajissa. Videoita pari.

Ensin ekaa treeniä 6.8.

Toinen treeni  17.8.

   

Ihan hirveästi ei siis olla tähän lajiin panostettu, mutta vähän kerrallaan eteenpäin. Harjoittelulisenssin kuitenkin ostin.

Mollylta poistettiin yläkulmurit 9.8. kun ne eivät millään irronneet omineen. Lääkärin mukaan ne olivatkin todella pitkät. Juuri oli kaksi kertaa näkyvän hampaan pituinen. Eivät olisi ikinä ilman apua lähteneet. Kaksi viikkoa oli lelunkiskomis- ja luunsyömiskieltoa, mutta nyt taas saa hampaita käyttää normaalisti. Molly tykkää leluista, joten sitä aion hyödyntää kyllä treeneissä. Hampaat on muutenkin syytä olla ok, sillä Molly on ilmoitettu kahteen pentunäyttelyyn. Käytiin näyttelytreeneissä, mutta oli Mollyn mielestä turhan jännittävää ja sääkin oli aika kamala. Hampaita on moni ihminen katsellut ja vielä on aikaa näyttelyjuoksuakin treenata, sillä näyttelyt ovat vasta syyskuun lopussa.

Ai jestas!

Onpa tässä aikaa vierähtänyt viime postauksesta. Ja niin kuin ajattelin, että Mollyn elämää pitää tallentaa ahkerasti. Kissan viikset! Tässä sitä ollaan.

Menköön aluksi kuvilla.
8.7. oltiin Katariinassa. Molly osaa jo aika kivasti poseerata - mitä nyt pistää omatoimisesti pötkölleen tämän tästä. Niinkuin kuvista näkyy.

 

 

Oltiin mökillä  ja Saagan tuhkat haudattiin samaan paikkaan, missä jo lepäävät Elsa, Assi ja Friida.
Yllättävän kovalle se otti. Kaverit eivät asiaa sen kummemmin ymmärtäneet vaan touhusivat omiaan.

Mökillä kävivät kylässä Marjut Fungo-vesipedon kanssa ja Marika Fiollan, Iksun ja Tovan kanssa.
Iksu oli käymässä mökillä viimeistä kertaa, sillä se lähti koirien taivaaseen joitakin aikoja myöhemmin.

                                                    Tässä Fungon taidonnäytteitä.

 

 

Fiolla toimi vastaanottokomiteana rannalla.

 

     Greetta                Fungo                   Molly                Tova                   Fiolla                 Ikwil

                                   Saatiin hieno poseeraus näistä koirista.

Meidän talossa asuu bichon bolognese Jasmi, joka on Mollya kaksi kuukautta vanhempi. Niillä menevät leikit hyvin yhteen, vaikka Jasmi on aina flexissä. Eräänä kesäaamuna kohdattiin pihalla. Mentiin talon päähän ja päästin Mollyn irti, etteivät hihnat mene sekaisin. Molly oli selvästi altavastaajana välillä, mutta kivaa oli kuitenkin.

Sitten eräänä heinäkuisena päivän lähdettii moikkaamaan ystäväämme Kelpoa Äyspohjaan meren rannalle. Greetta jäi kotiin, kun se ei ole mikään sosiaalinen koira, mutta Molly tykkää Kelposta. Heille tuli oikein kivat takaa-ajoleikit.

Kun Kelpo ei ole niin innostunut merijutuista, Molly lähti yksin tutkimusmatkalle rantaan.

 Hieno puun juuri ja pieni märkä koiratyttö sen juurella poseeraamassa. Taisi tulla vähän tuulessa kylmä.

Tässä osa heinäkuun koirakuvista. 

Heinäkuun lopussa alkoi Mollyn viiden kerran pentueskari Vaskitiellä. Oli paljon tavoitteellisempi kuin se pentutreffailu Valkealassa, joka oli mielestäni aika heikko esitys. Molly oli alussa vähän jännityksissään, mutta koko ajan reipastui. Eskarissa tehtiin joka kerta luoksetuloja, pentutokoa ja jääviä, vähän seuruun alkeita peruuttaen ja parasta oli häiriö, jota oli ympärillä ja jonka Molly oikein hyvin kesti. 

Jatketaan lähitulevaisuudessa enemmän Mollyn juttuja - ja Greetankin.