Molly täytti eilen 9 kuukautta. Se tarkoittaa näyttelyiässä, että muuttuu pennusta junioriksi. No, minulle se on kyllä edelleen pentunen, vaikka ei enää ihan vauva olekaan.
Se on tällainen pieni Pörrö, Tanhupallo, Mölli, Mollukka ja mitä vielä. Ihan mahdottoman suloinen olento ja tahtoakin sillä on, vaikka kiltin puoleinen kuitenkin pääsääntöisesti.
Tänään käytiin ystävän kanssa tokoilemassa Haminan hallissa. Tehtiin Mollyn kanssa perusasentoja niin, että vaihdoin paikkaa ja suuntaa. Tosi näppärästi se käden pyöräytyksellä tulee oikeaan paikkaan. Olenkin vihdoin alkanut käyttää sanaa Sivu, kun koira tulee oikeaan paikkaan. Niin kauan kun paikka ei vielä ollut oikein varma, vain opiskeltiin eikä ollut sille paikalle merkkiä, mutta nyt on. Tehtiin myös korin päällä pyörimistä. Se osaa laittaa tassut korin päälle sanalla Tassut ja kun tulen sitä kohti, se alkaa liikuttaa peräpäätä poispäin. Nyt jatkossa vaihdetaan pienempään muovipurkkiin, mutta isompi kori oli hyvä liikkeen hahmottamiseen. Tehtiin muutama luoksetulo ja ne olivat vauhdikkaita. Lopuksi vähän narulelulla leikkiä.
Greetan kanssa tehtiin kaikkea kiihdyttävää, kuten ruutua ja eteenmenoa, edessä peruuttamista ja oikealla sivulla peruuttamista. Ja kyllä se kiihtyikin. Mutta tehtiin silti. Ruutu olisi targeteilla ihan jees ilman ääntä. Huokaus.
Käytiin vielä Onnipetissä ostamassa talven varalle Mollylle takki. Se oli tosi kallis, mutta siinä on lämpöä heijastava vuori ja sen pitäisi pitää koira lämpimänä aina -30 asteeseen asti. Molly on välillä vilukissa, kun ei ole pohjavillaa, joten lämmin takki on sille tarpeen. Ja kun ostaa kerralla kunnollisen, se pitää sitä monta monta monta vuotta ( toivottavasti).
Punnitsin Mollyn kaupan vaa'alla. 5,3 kiloa näytti vaaka. Ei ainakaan liikaa, kun Molly on selvästi vähentänyt syömistään.
Onnea pikkukultanen.