Vappuna se juoksenteli ihan omineen tällä lailla - ja sitten taas ontui.
Saija kävi tänään hieromassa Assin ja Saagan. Hän kopeloi ja taivutteli Saagan oikeaa etujalkaa hyvinkin napakoin ottein lavasta varpaisiin asti. Kaikki osat liikkuivat normisti ja koira makasi oikein rentona ja inisemättä käsittelyn ajan. Yläselässä oli jumia, mutta niin on ollut ennenkin johtuen peräosan huonosta lihaskunnosta. Tämä on tosi turhauttavaa, kun koira on aina vain pääosin levossa ja kunto laskee kuin lehmän häntä. Ja se BH-koekin lähestyy, eikä päästä sitä treenaamaan. Oi voi.
Viikko on ollut jälleen tosi kiireinen, joten naksuttelut Friidan kanssa ovat jääneet kovin vähiin. Tänään iltapäivällä treenailtiin kosketuskeppiä ja sehän sujui oikein hyvin. Sitten harjoiteltiin etutassun nostamista, mutta siinä vähän tökin tassua vihjeeksi enkä odottanut, että tyyppi alkaisi tarjota toimintoja. Pesuvadin päälle Friida nousi etutassuilla kerran. Se tarjosi erittäin pitkään vain vadin kiertelyä ja tökkimistä. Ei ole helppoo hommaa tuo naksuttelu.
Illalla oli naksukurssin kolmas osa. Friida ja pikku kelpiepentu tekivät keppivälin hakua. Kaksi pituusmerkkiä oli laitettu raoksi ja koiran piti mennä siitä välistä. Friida tarjoili sivullaistumista ja tarvittiin minun liikkeeni, että Friida tajusi irrota keppien välistä. Mutta kun se sen tajusi, niin johan alkoi sujua ja kun kaksi keppiväliä olivat jonkin matkan päässä toisistaan vinottain, Friida meni rivakasti molempien läpi ja tuli palkattavaksi. Friida odottaa selvästi ohjaajan vinkkejä ja tarvitseen naksun lisäksi myös suullista kannustusta. Sitten se on vakuuttunut, että tekee oikein. Jo sen takia kannattaa tätä naksuttelua jatkaa, että omatoimisuus ja itsetunto kasvavat myös tällä koiralapsella.
Naksutusta aion jotenkin hyödyntää siihen puomin ylösmenoon.Voipi olla pitkä tie, mutta josko se siitä onnistuisi miljoonalla toistolla.
Huomenna onkin sitten haasteellinen Purina-päivä. Neljä kisaa ja kauheasti maksikolmosia. Saas nähdä, kuinka minä selviän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti