Mikkeliin mänijöitä

Hurautettiinpa koko riemuryhmä Mikkeliin sunnuntaiaamuna vähän agiliteeraamaan.  Puoli kuusi oli herätys, mutta kun keli oli mitä mainioin, niin kyllähän sitä virkistyi. Piti kyllä matkan varrella käydä ostamassa kuppi kaffeeta mukaan, että jaksoi loppuun asti.

Mikkelin tuomarin oli Kari Jalonen, mutta radat oli laatinut tuomariharjoittelija Arto Laitinen (vaimikäseoli). Oli kivoja ratoja jokainen. Pistetään nimi mieleen. Vaan jokaisesta radasta otettiin hylky. Hyvä hylky, ei siinä mitään.

Videoijaa ei löytynyt, joten otin kameralla kuvia ekasta radasta. Kovin pieni tästä tuli, mutta suuntaa antaa radasta. Puhdasta rataa tehtiin loppuun asti, kunnes - --  Ihan takana olevaan kaariputkeen pääsin lähettämään Friidan ja ottamaan etumatkaa. Putkesta mentiin renkaaseen, sieltä pussiin, sieltä muurille ja sieltä kuvan vasemmassa reunassa olevan kaariputken kaukaisimpaan päähän. Rengasta piti vähän varmistella, mutta muuten pääsin juoksemaan reipasta tahtia. Koira vain oli niin nopea etumatkasta huolimatta, että ennen muuria se minut ohitti ja porhalsi muurin jälkeen suoraan lähimpään putken päähän. En ehtinyt ohjaamaan. Putken jälkeen oli vielä yksi hyppy, mutta se ei mahtunut kuvaan. Hyvä rata joka tapauksessa. Friida teki kepit oikein hyvin heti.

Toisella radalla hylky tuli myös pienestä asiasta. Ensin vitonen, kun yritin takaaleikata A:ta enkä odottanut, että koira alkaa kiivetä, joten Friida lähti leikkauksen mukaan A:n ohi. A:n jälkeen oli pituus ja sitten yli  90 asteen käännös vasemmalle putkeen. Huusin pituudella HYPPY - KÄÄNNÄ, mikä oli tyhmää, sillä Friidaa hyppäsi vinoon ja tuli pois pituuden sivusta. No, ei jääty korjaamaan vaan mentiin lujaa loppu. Nuokin virheet olisi pienellä maltilla jääneet tulematta.

Hyppyradalla oli haasteellinen keppikäännös melkein takaisin päin samaan suuntaan. En  päässyt siihen paikkaan koiran edelle, mihin meinasin, unohdin käskyttää keppejä ja Friida kävi kurkkaamassa lähellä edessä olevaan putkeen. Napakampi käskytys ja tämäkin olisi ollut nollarata.

Friida toimi kaiken kaikkiaan tosi hienosti. Vähän se himmailee puomin alastulolla, mutta kepit menivät kaikilla radoilla tosi hyvin eikä ohjauksissakaan ollut mitään moittimista kuin noissa virhekohdissa.

Harmituksen määrä ei ollut jättisuuri. Kolmosissa on kiva olla ja treenailla ratoja. Tuloksia tulee, kun on tullakseen eikä yhtään tarvitse yrittää mitään viimeistä luvaa enää. Rento meininki.

Mikkelistä mentiin suoraan Lemin mökille, mutta se onkin sitten toinen juttu.