Startattiin jo puoli seitsemän maissa koko rimpparemmi. Näin oli rauhallista hengailla jonkin aikaa kisapaikalla ja ehti lenkittää rauhassa koiratkin. Sitten ryhdyttiin tositoimiin.
Ensin tutustuttiin Ritva Herralan agilityrataan ja sen jälkeen Johanna Nybergin hyppyrataan, joka oli ulkona. Molemmat radat olivat oikein kivoja, vaikka kyllä radoista huomasi, että kolmosissa ollaan. Takaakiertoja, ahtaita kohtia ja ansapaikkoja oli paljon enemmän.
Ensin tehtiin ulkona hyppyrata 1.
Hyvin meni hyppyyn 14 asti. Hyppy 15 oli kyllä suoremmin kuin ratapiirroksessa ja Friida päättikin sujahtaa putkeen. Lisäksi se meni renkaan kehikosta eikä itse renkaasta läpi. Mutta siis suurin osa meni ihan hyvin.
Suuntasimme halliin odottamaan agilityrataa. Pason emäntä Kati oli tehnyt ratapiirroksen valokuvasta ja päätin kokeilla minäkin. Kännykkäkamerani laatu on huono, mutta koittakaa ottaa selvää.
Friida meni kepeille, mutta alkoi haistella ja otettiin ne uudestaan. Muurin jälkeiseen putkeen Friida meni väärään päähän, josta hylky. Puomin kontaktille se pysähtyi, mutta kun tulin juosten sen ohi, se karkasi ja hyppäsi edessä olevan hypyn, joka pitikin hypätä ( numero näköjään puuttuu) ja maalihypyn, joka ei näy kuvassa. Eli alku meni keppejä lukuunottamatta hyvin ja loppu plörinäksi.
Sitten seurasi taas kaksi rataaan tutustumista ja hyppyradalla aloitettiin taas.
Tällä radalla Friida meni putken 13 väärään päähän huonon ohjaukseni takia, josta hylky. Muuten rata onnistui hyvin.
Viimeinen agilityrata oli vuorossa ja vielä Friida jaksoi.
Hylky tuli, kun Friida meni sarjaesteen 14 A-hypyltä suoraan putkeen myöhästyneen ohjaukseni takia. Muuten kaikki meni oikein hienosti.
Eli vaikka hylkymyrsky taas pyyhkäisikin yllämme, paljon hyvääkin radoissa oli.
Sitten lähdettiin kyläilemään Vartiokylään Donna -cottonin kotiin. Donna otti tyttökoirani hyvin vastaan ja meno oli erittäin sopuisaa, vaikka emäntäänsä jännittikin, mitä Donna sanoo.
Kotiuduttiin seitsemältä ja nyt täällä on tosi väsynyttä sakkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti