Velipoikaa moikkaamassa - ja kisaamassakin

Eilen suunnattiin sukuloimaan Lappeenrantaan. Päästiinkin lähtemään jo aamupäivällä, kun Nina Mannerin koulutus oli peruttu. Laittelin viestiä Friidan veljen Franklinin emännälle, josko pitkästä aikaa sisarukset voisivat tavata. Ja kyllähän se onnistui. Lelu mukaan ja marssittiin läheiselle kentälle. Huomasimme hieman liian myöhään, että joka puolella kenttää oli kunnon vesiojat. Nuoriso-osasto huomasi melkein heti ja kävi tämän tästä vähän pulahtelemassa.  Siitä märkä turkki.

Friida juoksee jo, muta Franklinilla on chattailut hieman kesken.

Ja jahti jatkui.

Muutama kuva Franklinista. Samanlainen järjen valo loistaa sen silmistä kuin siskonsakin. 

Vaan on se niin söpö koirapoika.

Mentiin sitten Franklinin kotiin kahville. Ennen sitä piti ottaa perheen toisesta portugeesista, Mariuksesta, muutama potretti, sillä Marius täyttää marraskuussa 14 vuotta. Virkeä heppu on Marius edelleen.

Marius istuu...

...seisoo...

...seisoo sivuttain..

...ja laulaa WOWWOWWOWOW M-koirien tyyliin.

Tänään sunnuntaina oli sitten LAU:n hallilla agilitykisat. Yksi hyppyrata ja yksi agilityrata.

Hyppikseltä tuli hylky, kun jätin koiran muurilla selän taakse, ohi tuli, käväisi kepeillä - ja siinä se sitten hylky olikin. Muuten tosi kiva rata.

Agilityradalla keppien haku oli taas Friidalle ongelmallista. Käsittämätön juttu. Sinänsä se teki radan muuten ihan kivasti. Kontakteja tehtiin kunnolla ja keinulla Friida tuijotteli tuomaria. Olivat vissiin maanantain häiriötreenit mielessä. Eikä ratahenkilöitä käyty todellakaan moikkaamassa. Saivat ihan rauhassa istuskella seinän vieressä. Korjaamisesta ja kontaktiseisotuksista tuli sitten hiukan yliaikaa vitosen lisäksi. Nolla oli tällä kertaa tosi lähellä, jos kepit olisivat menneet kerralla oikein.  Linkistä pääsee Friidan ratoihin. Tällä kertaa blogger ei suostunut lataamaan videota suoraan vaan aina tuli jotain vikaavikaavikaa. Joten tuuttasin videon tuubiin.

Friidan radat Lappeenrannassa 21.10.2012