Hylkyisää menoa kera haaverin

Tänään suunnattiin koko koiralauma kyydissä Ojankoon kisaamaan agilitya. Tarjolla oli kaksi Asko Jokisen agilityrataa. Aikataulu oli etuajassa ja aika sujuvasti kaksi kisaa menivätkin aikataulullisesti, sillä ne loppuivat puoli tuntia etuajassa. Harvinaista herkkua.

Ensimmäinen rata on tässä. Meillä meni superhienosti aina keinulle asti. Friida tuli keinulta kesken pois. Ohjasin sen uudestaan keinulle ja käännyin muurille päin - jona aikana Friida hyppäsi hypyn 14.  Jäiköhän koira vähän selän taakse, jäiköhän? Kepeille Friida meni kovaa vauhtia putkesta, mutta kun tyhmä minä huusin HYVÄ, kun se aloitti kepit, se jäi minua katsomaan ja tuli pois. Tehdessäni pikakäännöstä keppejä korjaamaan oikea jalkani muljahti ulkosyrjälle, rusahti - ja ai että teki kipeää. Onnuin maaliin.

Ei jalassa mitään murtunut ole, mutta jalkapöydän ja nilkan taitteessa on erittäin kipeä turvonnut kohta. Ottelinin Leila oli ihana ja etsi minulle kylmäpussin. Kiitos Leila. Sillä sitten haudoin koipeani ja pidin koholla. Kun jalalla pystyi jollain lailla astumaan, päätin mennä radalle numero 2.

Radalla tuli  eka virhe tuossa neloshypyssä. Minä en kunnolla osannut ohjata Friidaa hypylle ( ennenkin tämän tyyppinen vienti on tuottanut minulle vaikeuksia - kandeisko treenata, häh?) ja Friida tuli hypyn ohi. Lopullinen niitti - ja hylky - radalla tuli, kun Friida meni putkeen 14, minä lähdin jo puomille ja kun  koira tuli putkesta, huusin KIIPEE ja jatkoin matkaa. No, Friidapa tuli sitten puomin ohi, minun ohitseni, renkaan läpi ja teki vielä uljaalla loikalla viimeisen hypynkin. Kutsuin koiran takaisin ja tehtiin loppusuora hienosti uudestaan, minä ontuen ja koira pitkällä edelläni.

Mentiin Käpylään siskoni luokse kahville. Sain siellä idealisiteen jalkaan ja vähän särkylääkettä. Niiden voimin ajelin kotiin ja vielä levitin kerroksen Voltarenia.

Huomenna olisi yksi agilityrata Kouvolassa. Saas nähdä, pystynkö sinne menemään. Friida kyllä haluaisi. Sillä oli tänään tosi kivaa ja vauhdikasta.