Lääkäri tutkaili molempia jalkoja. Oikea on parempi kuin vasen, molemmissa polvet ovat ok. Vasen jalka on paljon kuihtuneempi kuin oikea ja taivuttelu teki kipeää. Kiltisti Assi antoi tutkia kaiken, nöyrä potilas. Sydänkin kuunneltiin ja vahva, terve sydänhän neiti Passisella kyllä on. Cartrophen ei enää tässä vaiheessa auta, vaan Assi ryhtyy syömään kipulääkettä. Rimadylia nappi aamulla ja nappi illalla. Näin vaikuttaa lääke tasaisemmin koko päivän. Minulla oli huoli, mahtaako kipulääke alkaa kalvaa sisäelimiä. Mutta Marika-tohtori sanoi, että hyvin harvoin lääke mitään sellaista aiheuttaa. Ja kun joka tapauksessa on pakko kivut hoitaa, eihän tässä vaihtoehtoja ole. Toivotaan, että tässä vielä pitkään yhdessä porskutetaan. Hiukan oli kyllä olo, että lopun alkua tämä kuitenkin on. Talvi voi olla rankka nivelrikolle. Lämmintä pitää olla päällä. Pitää alkaa hyvissä ajoin pukea Assille fleecehaalari, kun syksykoleat iskevät ja BackOnTrack-loimi haalarin päälle, kun on vielä enemmän kylmä. Kyllähän tässä on myös henkisesti valmistauduttava siihen, että jalka huononee nopeastikin. Silloin on Assin aika lähteä - mutta sitä ei kyllä juuri nyt pysty ajattelemaan itkemättä, joten pakko olla tässä vaiheessa positiivinen. Varsinkin kun koira itse on ihan iloinen.
Assin juoksemista ei tarvitse rajoitaa. Marika-tohtorin mukaan järkevä aikuinen koira tietää, paljonko voi tehdä. Kuitenkin on tärkeää, että kaikki muut lihakset saavat liikuntaa, jotta voivat korvata heikon osan toimintaa. Eihän Assi spurttaile kuin hetken aikaa ja sitten ottaa iisimmin.
Illalla alkoivat Friidan agilitytreenit kesätauon jälkeen. Oli kiva lähteä treenaamaan, sillä oli monta tuntia istunut tietokoneella tekemässä seuramme lehteä valmiiksi, jotta sen saisi lähetettyä painoon. Iso homma.
Ensin tehtiin vasemman puoleinen treeni, jossa keppejä mentiin eri kulmista neljä kertaa per treenikierros. Joka kerta Friida haki kepit itsenäisesti ja PYSYI niillä loppuun asti. Wuhuu! Alussa vauhti oli vähän hidasta, mutta sitten alkoi tulla sähäkkää menoakin. Minä keskityin keppeihin niin, että sitten ohjasin huonosti muita esteitä, enkä kertonut koiralle, mihin mennään. Hyvä harjoitus joka tapauksessa.
Toisen treenin haastepaikka oil putken G jälkeen koiran kääntö toisen putken kauempaan päähän eikä suoraan edessä olevaan putken suuhun. Siinä auttoi se, että kun koira tuli putkesta ulos, itse oli selkä kääntyneenä putkelle H ja siten koira vedettiin putkesta sivuun ja sitten vasta käännyttiin lähettämään kauempaan päähän. Huono selitys, mutta homma toimi! Friida oli hyvissä fiiliksissä radan ajan. Ja niin oli emäntäkin. Onneksi oli hallitreenit, sillä ulkona satoi välillä kaatamalla vettä. Tämä Suomen suvi!
Friida on ilmoitettu piirimestaruuskisojen avoimeen luokkaan. Olisin ilmoittanut Saagankin, mutta kun oma seura järjestää, on minunkin pakko olla kisoissa hommissa. Kuukausi aikaa hioa avoa kuntoon.
Hienoa että Assilla on nyt lääkitys kohdillaan. Näin se voi pärjätä vielä pitkäänkin ja pääasia että se saa elää ilman kipuja. Lapsuudenkotini kultainen noutaja joutui syömään jalkavaivojen takia lähes koko ikänsä kipulääkettä eikä sille ainakaan aiheutunut sisäelimiin ongelmia.
VastaaPoistaKiva että Friidan keppitreeni alkaa tuottamaan tulosta. Huomenna sitten kisoissa nappaatte vikan luva-nollan. Mekin ollaan tulossa yrittämään samaa :)
Varmaan ihan viisas vaihtoehto alkaa syöttämään kipulääkettä Assille.
VastaaPoistaOnnea kisoihin, toivotaan, että saan tänään myöhemmin onnitella kolmosiin siirtymisestä :)