Iloista ja loistavavireistä tokoilua

Ihan mainiot tokotreenit olivat tänään sekä Friidalla että Saagalla.

Ensin teki Friida.
Paikallamakuu reilu kolme minuuttia ohjaaja piilossa sujui hienosti. Friida meni lonkalle, mutta pysyi siinä asennossa koko ajan. Se haisteli pari kertaa maata, mutta Saija oli vähän hiekkaa kengällä potkaissut, ja pää oli noussut. Kerran se oli laskenut päänsä maahan, mutta nostanut heti pois. Maahan meno meni hyvin eikä Friida noussut liian aikaisin ylös liikkeen lopussa.

Seuraamisessa ollaan edistytty. Käteni on liian avoimessa asennossa koiran edessä, joten sitä piti kääntää sivuttain. Kun meikäläinen alkaa keskittyä käden asentoon, niin liikkuminen hidastuu. Mutta hyvin pikkuneiti seurasi joka tapauksessa. Ja erittäin iloisella vireellä.

Tehtiin rivistössä liikkeestä maahan menoa. Friida meni molemmilla kerroilla oikein hyvin maahan. Saija käski meitä pysähtymään takaa palatessa toisella kerralla. Friida pysyi maassa  eikä hämmentynyt.

Luoksetulossa koira valui valeheiton jälkeen. Pitää siis jatkaa edelleen suoraan heittämistä, että Friida oppii pysähtymään heti. Kyllä se välillä jo sen tekee valeheitollakin. Tehtiin omineen muutama läpijuoksu. Friidan luoksetulo oli ylen hupaisan näköinen, kun se tanssahteli tullessaan kuin ennakoiden pallon kohta lentävä. Vauhti oli kyllä kova tullessa, mutta askellus mielenkiintoinen.

Liikkeestä seisomiseen oli vire liian korkealla. Ekalla kerralla seisominenvähän valui,  ja kun menin Friidan taakse, se kääntyi vinoon minut nähdäkseen. Toisella kerralla se pysähtyi heti, mutta annoin kämmenapua. Saija teetti taas pysähtymisharjoituksia tällä kertaa etupuolelta luokse tullessa ja Friida meni maahan. Kävin korjaamassa asennon ja sitten jatkettiin.

Hyppy leiskautettiin oikein hienosti. Saija kehotti palkkaamaan myös istumisesta riittävän usein.

Sitten oli vuorossa Saaga. Se oli katsellut avoimesta auton paksista Friidan touhuja. Sille ei aamulla kelvannut ruoka, joten sillä oli oikein kunnon nälkä päällä - ja hyvät kierrokset. Vilautin makkarapussia ja tehtiin saman tien hyppynouto. Jopa mentiin laukalla mennen tullen makkaran toivossa.

Paikalla istumista ollaan tehty aika vähän. Pitää miettiä, millä lailla sen käskytän. Tänään jätössä  Saaga meni maahan. Kävin korjaamassa sen istumaan ja menin piiloon. Loppu meni vallan mainiosti. Kerran Saaga oli korjannut etujalkoja hiukan.

Paikalla makuu meni aivan täydellisesti alusta loppuun.

Tehtiin ruutua. Saaga lähti hyvällä laukalla ruudulle, mutta jäi makaamaan etukartion viereen. Käskin uudestaan. Saaga meni hiukan keskemmälle, mutta vieläkin olisivat etutassut olleet ruutunauhalla, jos olisi nauha ollut. Siitä se ei meinannut liikkua minnekään, vaikka meni lähemmäs ja näyttämällä käskin ruutuun. Saija kävi lopulta vihjaamassa paikkaa takana ja kun Saaga meni keskelle, kehuin ja se sai hyvän palkan. Tavoitteena oli, että se itse miettisi, miten väärää paikkaa korjataan. Tehtiin saman tien ruutu uudestaan ja nyt Saaga meni hyvällä vauhdilla melkein keskelle ruutua. Hyvä palkka tästä. Jatkettiin liikkeenomaisesti loppuun. Saaga lähti ruudusta hyvällä vauhdilla, tuli täydellisesti sivulle ja seurasi hyvin loppuun asti. Jes!

Sillä aikaa kun kaverin koira teki ohjatusti, minä tein namipallon kanssa kaukokäskyjä. Ensin oli vähän pitempi matka, mutta Saaga eteni. Otin muutaman askeleen lähemmäs ja tein kaksi kertaa kaukokäskysarjan eri järjestyksissä. Molemmat olivat lähes täydellisiä. Etenemistä ei tapahtunut juuri lainkaan. Pyysin Saijaa vielä käskyttämään meille kaukokäskyt. Yritin hyvin rauhallisesti ja neutraalisti antaa käskyt ja selvät käsimerkit. Saaga teki taas todella hienoa työtä. Toki matka on edelleen joitain metrejä, mutta sekin on iso edistys. Nyt me höyläämme näitä tältä etäisyydeltä. Sain ohjeeksi siirtyä helpoissa käskyissä kauemmas ja vaikeammissa taas lähelle. Ynnä muistaa palkata myös pienissä pätkissä eikä tehdä aina koko sarjaa.  Kaukkareista tuli mulle niin onnellinen olo. Ehkä ne vielä ihan valmiiksi liikkeeksi saadaan.

Liikkeestä istuminen oli tosi hyvä ja nopea.

Metallinoudossa Saaga meni laukalla, mutta palasi ravilla. Metsku ei ollut oma vaan tosi iso, eikä Saaga tykännyt pitää sitä suussa. Se tiputti sen maahan, Käskin noutamaan ja otin askeleen eteenpäin. Lopulta sain sen pitämään metskua siihen asti, että sain sen otettua suusta. Mutta ei ole järkeä tehdä tuolla isolla vaan aina omalla pienemmällä, ettei sen takia liike mene reisille.

Lopuksi tehtiin tunnari, vaikka kierroksia oli yhä edelleen kiitettävästi. Tehtiin ihan liikkeenä ja oikealta etäisyydeltä. Kapulat oli laitettu kellomuotoon. Saaga lähti rauhallisella ravilla kaupoille. Ilma oli tuulinen, ja se varmaan sekoitti tuoksuja, joten Saaga teki kaksi kierrosta kapuloiden ympäri. Pari kertaa näytti, että meinasi haukata jotain kapulaa, mutta ei. Se malttoi haistella, kunnes löysi oman ja toi vai ihan hiukan pureskellun kapulan minulle. Ihan huippu suoritus kuitenkin.

Tämän jälkeen koira laitettiin kamujen luokse autoon ja Assi pääsi vielä hiemaan tokoilemaan, että sekin saisi mielen virkistystä. Se oli oikein tohkeissaan ja teki hyviä seuraamispätkiä makkarapalkalla.

Kyllä toko osaa olla sitten palkitsevaa!