Metsän satoa ja koirahuolia

Siskon perhe oli mennyt Lemille viikonlopuksi  mökkeilemään ja lähdettiin heitä moikkaamaan sinne päiväksi.  Otin mukaan poimurin ja ämpärin siinä toivossa, että mukaan tarttuisi myös metsän herkkuja. Lähdimme kiertelemään siskon ja kummipojan kanssa läheisiä metsäalueita.

Mökillä oli tietysti myös Tuisku, joka oli selvästi tosi iloinen minun koirani tavatessaan - ja niin olivat meidän typykätkin. Pihalla touhuttiin hetken aikaa yhdessä laumassa. 

Näitä on metsässä runsain mitoin.

Vaikka varsinainen kanttarellikausi oli vasta aluillaan, saimme kerättyä ainekset sienikastikkeeseen. Nam!

Mustikoita löytyi piirakkaan ja perkasin ison purkillisen äidille ja isälle mukaan annettavaksi. Isä on ollut kova marjamies, mutta enää eivät jalat kanna eikä tasapaino pidä, joten hänen on ollut jätettävä rakas keräilypuuha sikseen. Mutta kävimme hänen kanssaa metsässä kävelemässä, ja hän antoi hyviä sieni- ja mustikkavinkkejä. Koirat olivat mukana metsälenkillä. Siis muut paitsi Assi, jonka takajalat eivät olisi kestäneet haasteellista maastoa.

Luonnon taideteoksia

Metsäagilitya

Tuisku oli hetken sitä mieltä, että vähän korkealla oli runko, mutta sitten reippaasti pomppasi yli.

Haistelua metsätien laidassa

Seikkailua saniaisten keskellä

Kun suunnattiin pois tieltä, Tuisku teki tenän. Se ei enää jaksanut loikkia risujen yli. Saaga kävi ihmettelemässä, mihin Tuisku jäi.

Niinpä minä sitten lähdin koirien kanssa kohti mökkiä edeltä, sillä vaikka mökkitie on rauhallinen, kulkee siinä muutama auto silloin tällöin, eikä Tuiskua sinne yksin voinut seisomaan jättää. Koirat jolkottelivat onnellisina mökille päin porukassa. 

Herkuttelimme hyvällä ruoalla, herkullisella piirakalla, saunoimme ja uimme. Illalla sitten lähdin ajelemaan kohti kotia.

Ja tässä se huolen aihe eli Assi.

Assin vasen takajalka on heikentynyt aika lailla tänä kesänä. Vaikka Assi edelleen ottaa spurtteja kentällä, se ei juuri juostessaan jalkaa käytä, vaan vain oikeaa takajalkaansa. Hihnalenkeillä se ei juurikaan onnu ja käyttää kyllä molempia takajalkojaan, mutta kyllä jalka noissa riekuissa välillä kipeytyy ja sitten on hankalaa nousta ja välillä maatakin. Paljonhan ei nivelrikolle ole tehtävissä. Tähän mennessä en ole paljoa joutunut kipulääkettä antamaan, mutta taitaa olla tarvetta säännöllisempään kipulääkintään. Pitääkö vanhan neidin juoksemista rajoittaa, on sitten pohdinnan paikka. Se haluaa itse juosta ja riekkua, ja toisaalta se vahvistaa muita jalkoja. Mutta seurauksena voi olla myös kipuja ja kurjaa oloa. 

Vielä ei ole lopullisten päätösten aika, mutta kyllä tämä pohdinta välillä surulliseksi vetää. Pitää käydä eläinlääkärin kanssa asiasta keskustelemassa ja miettiä, millainen lääkitys Assille olisi sopivin.