Luumäen näyttely 7.8.

Tänään käytiin Eijan ja Windyn kanssa Luumäen ryhmänäyttelyssä. Greetan toinen ja viimeinen näyttely tänä vuonna. Sää ei ollut pahinta laatua, vaikka vettä ripottelikin narttujen kehän ajan. Muttei mitään rankkasadetta kuitenkaan. Koska polveni on ollut jo viikon kipeä eikä sen kanssa ilman ontumista kävely onnistu, Eija lupasi esittää Greetan.

Tuomari Pirjo Aaltonen lausui näin: - Mittasuhteiltaan sopusuhtainen, turhan kevytluustoinen narttu. Selvä sukupuolileilma. Siro kuono-osa. Hyvin taittuvat korvat. Kauniit silmät. Saisi olla paremmin kulmautunut edestä ja takaa. Liikkeessä hieman korkea häntä. Hyvät edestakaisiliikkeet, mutta sivuliikkeessä askel jää lyhyeksi. Eh  ja neljäs sija nuorten luokassa.

                                                                Odottelua

                                  Sitten läks. Vähän pitää kuunnella, mitä takana tapahtuu.

                                                Sulla on käsi taskussa. Kaiva siis se nami.

                               Tuomari oli kuulemma aika räväkkäotteinen ja mittasi jokaisen koiran.

                                               Tääl mie tepsutan häntä pystyssä.

                                                                  Vie minut minne tahrot.

                                                             Vielä jatkuu kiertely.

                                                        Arvioinnin aika

Kiitos ja näkemiin. Greetta pääsi auton paksiin herkuttelemaan puruluulla, mutta Windy-mummolla oli vielä kehä edessä veteraaniluokassa ( mummo on kohta 10 vuotta). Sää ei ollut mummon mieleen, mutta vakaasti kuin tankki se tepsutti rinkiä. Veteraaninarttuja oli 6.

                                           Käsi taskussa. Olisikohan hyvä tässä vaiheessa antaa.

                                       Windy pääsi paras narttu-kehässä neljän joukkoon.
Tuomari pyöritti ja pyöritti. Hän laittoi Windyn toiseksi, mutta kun vielä kehää pyöritettiin, Windyllä into ravaamiseen lopahti ja lopulta se oli paras narttu-3. Hieno suoritus, kun narttuja oli kolmisenkymmentä. Kun vielä Windystä tuli ROP-veteraani, niin johan oli Eijalla suu hymyssä.

                                             Hei! Joku on unohtanut kupista eväät!

                                                Meidän Mummo! Parasta A-ryhmää.

Eilen oli Windydreams-kennelin kasvattitapaaminenkin, mutta siitä sitten tarkemmin joku toinen päivä.