Käytiin äsken seuran hallilla, jossa oli koirien silmäpeilaus ja halutessaan saattoi tarkistaa myös polvet ja sydämen. Sydän jätettiin nyt oman onnensa nojaan, mutta silmätarkin halusin ja polvien tutkimisen myös. Kun Friida kävi lonkka- ja kyynärkuvissa, ei tutkivalla lääkärillä ollut polvienlausumisoikeutta. Siksi polvet tutkittiin vasta nyt. Niinhän siinä kävi kuin oletinkin, näiltäkin osin Friida on oikein terve tyttö. Jes!
Jos tuota pääkoppaa tutkittaisiin, niin mitähän sieltä sitten löydettäisiin. Meinaan eilen tokotreeneissä Friida teki sen taas. Nousi paikallamakuussa seisomaan ja haistelemaan. Eipä oltu Imatran kokeen jälkeen paikallamakuuta otettu ja kas, suoritus oli yhtä kehno. Näin nopeasti sortuu varma liike. Auts. Makuutin Friidaa hallin nurkassa, kun muut treenasivat. Ekalla kerralla nousi kohta seisomaan, mutta mätkähti maahan, ennenkuin ehdin ulkoa sisään. Kuuli vissiin, kun muut kantelivat minulle. No, aloitettiin uudestaan. Poistuin hallista, muut treenasivat omiaan ja Friida makasi. Nyt meni hyvin alusta loppuun ja palkaksi tuli hyvät palloleikit.
Metallinoudossa näytti tyyppi, että oli katsonut Imatralla äidistään mallia. Friida kiirehti kapulan luo, mutta ei nostanut sitä vaan jäi tuijottelemaan minua. Uudesta käskystä toi. Tämä sama virhe tehtiin kaksi kertaa. Voi elämä!!!
Onneksi ruutu oli hieno, tunnari tosi varma, hyppynouto jees ja liikkestä istuminen sujui hyvin. Kyllä se siis jotain osaa. Kun tavoitteeksi voittaja-luokan korkkaamiseen voisi asettaa jonkun alkutalven oman seuran kisan, on syytä ruveta taas ahkeraan treeniin näiden molempien kanssa.
Ai niin, Saaga hierottiin tänään. Pikkuhiljaa alkaa selkä ja niska olla ihan kelpo kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti