Pokaali - ja naks naks

Huhheijaa, että oli mennyt viikko täynnä koirakiirettä. Kiireisen koiraviikonlopun jatkoksi.

Maanantaina oli illalla Friidan agilitytreenit. Tiistai-iltana satoi ihanasti vettä BH-treenin ajan. Vaikka Saagan jalka ( tai mikä osa sillä nyt onkaan kipeänä) ei ollut kunnossa, päätin sen viedä treenaamaan, sillä käyhän se hihnalenkilläkin. Tehtiin ihmisryhmää taas ja vähän seuraamista ja paikallamakuuta. Koira oli kuin uitettu koira, mutta makasi kiltisti, kun Oiva- beauceron treenasi. Sitten sen pääsi autoon, toisin kuin emäntänsä, joka seisoi muiden koirien ihmisryhmässä koko muun treenin ajan. Mutta vilustumatta selvisin siitäkin keikasta.

Keskiviikkona oli omien tokoryhmien veto yhdeksään asti. Torstaina oli seuran kevätkokous ennen tokotreeniä. Minut palkittiin vuoden toimijana ja Friida palkittiin Pian Pystillä, joka annetaan kolmen agi-, toko- ja näyttelysaavutuksen yhteistuloksesta.

Kokouksen jälkeen mentiin toko-treenaamaan ja Friidahan oli taas oikein taitava typykkä.

Perjantai-iltana alkoi naksukurssi, joka jatkui lauantai- ja sunnuntaiaamuinakin. Onpas se sitten aika haastava laji. Ei ole helppoa naksuttaa aina täsmälleen oikeaan aikaan ja juuri oikeasta asiasta. Friida, joka on jo tokoa ja agia harrastanut, myös hanakasti tarjoaa niissä oppimiaan asioita, varsinkin jos olen juuri naksuttanut väärään aikaan. Vaaditaan runsasta kärsivällisyyttä, että malttaa odottaa, että koira tekee jotain oikean suuntaista. Kasvattaa luonnetta. Friida selkeästi tukeutuu minuun ja odottaa minulta apuja. Jos saamme tämän homman toimimaan, niin tästä voi olla apua Friidan itseluottamuksen kasvamiseen.

Eilen mentiin kurssin jälkeen Dana-bouvierin ja hollanninpaimenkoira Täpän kanssa vähän metsätielle. Friida kasteli talviturkkinsa ainakin osittain pois.

 

                                                              -Oot muuten aika märkä.

                                               - Hmm, pitäisiköhän tuokin lätäkkö testata?

Lisäksi Friida oli aivan haltioissaan, kun löytyi veden lisäksi LUNTA!!!

Kyseisenä lauantaina laulaja Justin Bieber hullaannutti pikkutyttöjä Helsingissä. Mutta tällä lenkillä ei kukaan piitannut Justinista, sillä olihan mukana herra Täppä. Dana-lapsukainen oli aivan hullaantunut Täppään, joka suhtautui tosi kärsivällisesti ihailijattareensa.

                                                             RAKKAUSTARINA

                                                      - Iik, sehän on Täppä!!!

                                            - Oot mun idoli. Saanko palvoa sinua tässä?

                                                                  - Saanko mä halata sua?

                                                                 - Voisitko lopettaa tuon, ipana!

                                            - Se puhui minulle. Iik! Saanko palvoa sinua tässä?

                                                              - Seuraan sinua aina.

                                                              - Vaikeisiinkin maastoihin

                                             - Kaaduitko sinä? Sattuiko? Minä voin puhaltaa.

                                                          - EI SATTUNUT! HÄIVY!

                                             - Hui, se huusi minulle, totesi Friida ja poistui.

                                                                        - Nyt riitti!

                                            - Sorry, Friida. En minä sinulle, vaan tuolle ipanalle.
                                            - Snif nyyh, minä niin mieleni pahoitin.
                                            - Ihana Täppä! Niin huomaavainen! IIK!

                                    Tai jotenkin silleen tämä meni. Jos vilkasta mielikuvitusta käytetään.