Koko syksynä ei olla ehditty Hyvinkään koirakylpylään, mutta tänään sitten oli uimisen aika. Mummosakki jäi kotiin kuorsaamaan, ja nuorempi väki ynnä Krisse, Frisco ja Manu, vakituiset uimakaverimme,suuntasi kohti Hyvinkäätä. Sää Kotkassa oli vesiräntäsadetta ja loskaa, joten ei parempaa päivää sisäliikunnalle voinut olla. Varsinkin kun isot tiet olivat sulat ja ajokeli mitä mainioin. Olin varustautunut Frolic-pussilla ja noutajahihnalla. Vähän niinkuin piiska ja porkkana-systeemillä. Saaga ei olisi veteen mennyt ilman hihnaa. Vaan kun pakotettiin, niin menihän se sitten.
Muutama kerta tehtiin näin ja Frolic-nappuloita annettiin palkaksi tästä urheudesta. Sitten testattiin, suostuisiko rouva lähtemään veteen ihan itse. Hirveällä kannustuksella se läheni ramppia.
- Hmm, tuokin tuossa tulee jo vedestä. Mahtaako se ihan oikeasti tykätä tästä hommasta?
- Vastaranta näkyy tuolla. Ja siellä saa Frolicia.
- Kun tuo emäntä tuossa noin hihkuu, niin pakko tässä on yrittää.
- Tämä on niin karmeaa tämä tassujen irrottaminen pohjasta.
- Taisin päästä vihdoin vauhtiin.
- Veto - Frolic - veto - Frolic....
- Jaksaa jaksaa----ramppi lähenee.
- Sulla on syytä olla hyvät palkinnot tästä suorituksesta.
- Mitä!!! Vielä uudestaan???
- Siis oikeesti - onko tämä jonkun mielestä hauskaa???
- Veto - Frolic - Frolic - Frolic---
Saaga ui hyvin kauniisti ja levollisesti, kunhan rampilta irti pääsee. Tosi monta kertaa se lähti itse uimaan, mutta aina sitä kyllä piti tsempata.
Tyttärensä Friida sen sijaan tarvitsi yhden saattokeikan veteen noutajahihnalla ja sitten se taas muisti, miten rampilta lähdetään. Se nouti leluja ja energisesti polskutteli altaassa pitkin ja poikin.
Manu meni muutaman kerran allasta pelastusliivin kanssa, mutta sitten se otettiin pois ja Manu meni reippaasti lelujen perässä altaaseen. Sen uimatekniikka on kovasti parantunut ja peräosasto pysyy lähellä pintaa, kun vielä keväällä se tuppasi vajoamaan välillä.
Kiitos reissuseurasta, Manu ja Frisco.
Uusi käynti on jo varattu. Senkin takia, että unohdin rannekelloni ikkunanlaudalle ja pitäähän se hakea pois.
Saaga on kyllä hellyyttävä, kun niin naama pitkänä menee! :D Se näyttää ihan sille salapoliisikoiralle niissä piirretyissä, olikohan Lurppa, vai mikä lie? Kylläpä tulikin hinku uimalakeikalle kun kuvia katseli... Pasokin tykkäisi taatusti.
VastaaPoistaHassua miten se tassujen irrottaminen on Saagan mielestä niin pelottavaa. Kovin tyynen rauhallisen näköisenä se kuitenkin uiskentelee kun vauhtiin pääsee. Ja Friidahan on jo ihan mestariuimari :)
VastaaPoistaMeillä on päinvastainen ongelma Siirin kanssa. Se kun on sitä mieltä että altaaseen pläsähdetään monen metrin ilmalennon kautta. Luulen että ne kamalat pellehypyt altaaseen ei tee ollenkaan hyvää kropalle, sen verran kova tärsky siinä tulee. Yritän aina ohjata Siirin menemään altaaseen nätisti mutta aina ei onnistu kun hyppääminen on niiiin kivaa :) Me ostettiin kaverin kanssa sarjakortti Hyvinkäälle ja käydään n. kerran kuussa polskimassa. On paljon kivempi kuin Helsingin uimala.
Voi että, Peetu haluaa kanssa uimaan ja loikkimaan pellehyppyjä pallon perässä altaaseen. :) Harmi vaan, että Hyvinkää ei ole ihan naapurikaupunki. Mutta Kati, lähdetään porukalla?
VastaaPoistaIhana tuo Saaga!! "veto - frolic - veto " REPESIN :D
VastaaPoistaSiis just samanlaista olis varmaan Terin kanssa. Se ei kans ollenkaan ymmärrä kenen mielestä uiminen on hauskaa... :D
Minä tahtoisin kanssa lähteä tuonne. Bella kun on varsinainen vesipeto :) Mutta siinä se ongelma sitten tuleekin... Ei nimittäin antaisi KENENKÄÄN muun uida, hakea palloa jne. :( Pitäis sit lähteä yksin.... eikä se sitten varmaan niin kivaa olisikaan.