Erilaisia ulkoiluja - ja hiukan tokoakin

Saagan yö sujui oikein rauhallisesti. Korvapunkkilääke varmaankin poistaa kutinaa, sillä kun sitä lurauttaa korvaan, niin ravistelu loppuu siihen. Kun varaa mukaan herkkuja, Saaga tulee reippaasti kylppäriin korvia hoidattamaan. Varsinaisessa toimenpiteessä se kyllä yrittää ämpyillä, mutta olen saanut putsattua korvia. Kummasti niistä mömmöä irtoaa, etenkin siitä toisesta. Huomenna sitten mennään tohtorille korvaa näyttämään ja saamaan oikeat tropit.

                                                                        Tämä on Dali.

                                                     Ja tämä on siskonsa Saaga.

Aikan saman näköisiä ovat nämä kaksi keksin väristä. Dalilla on ihanan tummanruskeat mantelisilmät, kun taas Saagalla on isommat surumielisilmät, vaaleampaa ruskean sävyä. Mutta siskoksi ja veljeksi tunnistaa.
Dali on myös steriloitu, ja kuulemma yhtä loivaliikkeinen kuin isänsä ja siskonsa. Laiskuus on siis perintötekijöissä.

Mentiin aamupäivällä Friidan kanssa Dalilaan. Alunperin myös Saagan piti tulla, mutta kun sillä oli tuo korvajuttu, jätin sen kotiin. Dalilassa on myös Friidaa vuotta nuorempi narttu, Sera.  Friida ja Sera kiertelivät toisinaan aika korkeahäntäisinä. Jossain vaiheessa, kun Sera yritti astua Friidaa, Friida ärähti, Sera ärähti takaisin ja sitten nämä kaksi hetken nujakoivat äristen, kunnes tämä täti perkeleitä huutaen meni paikalle. Tilanne rauhoittui ja kumpikin touhusi ihan rentona omiaan, mutta leikkimään ne eivät ryhtyneet. Kun Friidalla oli pallo, Sera meni sen luo ja Friida tiputti pallon välittömästi. Taisi nujakka enemmän vaikuttaa siihen kuin Seraan.  Seuraavassa kuvasatoa Dalilan pihalta.

Sera ja lempilelunsa

Silloin Daliin tulee vauhtia, kun naapurin Nappe kävelee tiellä.

Tai kun Aino heittelee nameja hankeen etsittäväksi. Ihan niinkuin Saaga.

Kun iltapäivällä paistoi aurinko, lähdin koko koiralauman kanssa vähän juoksentelemaan. Saagakin alkaa jo vähän löytää vauhtia välillä. Siis vähän ja välillä, mutta suunta on hyvä.

Assi oli tänään ihan liekeissä.

Se harrasti omaehtoista rallausta ihan itsekseen. Sitten se päätti haastaa Saagan leikkiin mukaan. Ja kas - Saagahan rupesikin.

Hetki patsastelua, kun jalkaakin paleltaa - ja sitten PÖÖÖÖ! Koira näyttää kieltä.

Sitten alkoi korvaa kutittaa ja piti ravistella - ja Assi meni menojaan.

Hymyilevä Assi.

Samaan aikaan toisaalla eräs metsuri on työnsä ääressä.

Kateelliset himoavat saalista.

Pientä poseerausta

Sitten vielä palloleikkiä uudella hyväksi havaitulla lelulla. Friida tykkää - ja näköjään Saagakin.

Friida on taas niin simpsakka pimu trimmattuna.

Illan suussa oli toko-treenit hallilla. Otin vain Friidan mukaan, kun ei pitkään aikaan olla päästy ohjattuun treeniin. Friidalla oli tänään kierroksia aika paljon ja se oli hyvin häiriöherkkä muista koirista.

Paikallamakuussa Friida meni käskystä maahan ja pomppasi takaisin istumaan saman tien. Eli uusi käsky tarvittiin. Itse  makuu sujui hyvin pientä haistelua lukuunottamatta. Ja paluu meni ihan hienosti loppuun asti.

Seuraamisessa olen ottanut avuksi pienen talutushihnan pätkän, jotta voin muistuttaa paikasta ja kontaktista. Aikamoista huuhaata se seuraaminen oli, sillä Friida otti häiriötä toisesta yhtä aikaa seuraavasta koirasta. Kun yritin kurkistella kontaktia, ajauduin ihan vinoon. Talvivaatteet tekevät kurkistelun vielä hankalammaksi. Meillä on vielä pitkä tie tämän seuraamisen voittaja-luokan kuntoon saattamisessa. Huokaus!

Hyppynoudossa Friida lähti hienosti hakemaan, mutta kun kapula oli suussa, se vilkuili muiden koirien tekemisiä, ja oli pakko antaa sille hyppy-käsky, että koira keskittyisi palaamaan hypyn kautta. 

Luoksetulon pysäytyksia treenasin putken kautta saadakseni vauhtia. Seisahtuminen sujui ihan jees, mutta maahan meno valui. Tosi vähän sitä ollaan treenattukin. Kokeenomaisessa tavassa Friida teki vain läpijuoksuja eikä reagoinut edes seiso-käteen. 

Tunnarissa piti antaa toinen käsky, että Friida lähti liikkeelle. Se nappasi ekan kapulan suuhunsa ja alkoi sitten pontevasti haistella muita. Se tiputti ekan ja oli ottamassa oikeaa, mutta ottikin molemmat, tiputti oikean ja palautti väärän. Kun sitten yritin lähettää hakemaan oikeaa, kierrokset olivat katossa ja homma meni noudoksi, jossa neiti haali monta kapulaa kitaansa. Että sellainen.

Kaukokäskyissä saatiin ohje jättää nami pois kädestä, kun vedän koiran maasta ylös. Ollaan treenattu liikerataa namilla ja se on sinänsä hyvä, mutta yhtään askelta kauemmas ei voi vielä ottaa, sillä Friida lähtee liikkeelle. 

Metalli oli jääkylmä ja yritin lämmittää sitä, mutta eihän se oikein lämmennyt. Friida ei millään olisi halunnut ottaa kapulaa suuhun, mutta otti lopulta ja toi minulle.

Liikkeestä istumisia treenattiin myös. Hitaassa käynnissä onnistuu useimmiten, normikäynnissä ei vielä.

Ruutu oli päivän paras liike. Hienosti Friida meni vauhdilla ruutuun ja jäi seisomaan odottaen, että tulen palkkaaman sen.

Joopa joo, on tässä vielä aika pitkä työrupeama edessä näiden liikkeiden suhteen. Mutta Friida ei ollut yhtään väsynyt vaan jaksoi valtavan hienosti koko ajan. Se on se isoin plussa!