18.11.2012

Puuhakas päivä

Synkistä itsesyytösmudista on taas noustu uuteen aamuun. Ohjelmassa, mitäpä muutakaan kuin agiliitoa.
Niina Manner tuli kouluttamaan meidän seuran ihmisiä ja koiria, mutta eritoten ihmisiä.


Tällainen rata tupsahti sähköpostiin eilen ja sitä sitten iltasella ja aamusta tutkailin ja opiskelin. Alku vaikutti ihan leppoisalta, mutta puomin jälkeinen elämä oli yhtä suunnan vaihtoa ja syheröä. 

Friida kaksi kertaa tuli A:lta pois ilman lupaa. Rontti! Vastakäännös pituudella toimi oikein hyvin. Kumpaankaan putkiansaan ei menty. Mutta hyppyjä 15- 24 tahkottiin aika pitkään. Sekä saksalainen että pakkovalssi putken 19 jälkeen olivat oikein toimivia. Minun kroppani on vain niin jäykkä, että pakkovalssi on hitaanlainen. Käännös hypylle 22 onnistui vasta, kun tein jaakotuksen ( tai jotain sellaista hitusen muistuttavan - jälleen oli sijoittuminen aivan metsässä ja ajoitukset myöhässä). Selkeästi yksi ohjaamiseni ongelmista on alituinen myöhässä olo. Kun joskus ajoitukset menevät nappiin, on todella hyvä fiilis. 

Tässä hiukan videota meidän treeneistä. Marikalle kiitos kuvausavusta. 



Treenien jälkeen käytiin kentällä pienillä pallojuoksuilla. Ja illalla vielä Saaga ja Friida pääsivät toko-treeneihin. Hyvin jaksoi pikkutyttö nekin, vaikka nälkä oli selvästi aika kova. Friida teki paikallamakuun ja Saaga paikallaistumisen. Friidan makuu sujui hyvin lukuunottamatta maahan menoa, jonka se teki sanasta: Käsky. Saagalla oli istumisen alussa korkeat kierrokset, mutta hienosti se istui koko liikkeen ajan.

Saagan kanssa tehtiin kaukokäskyjä - yllätys yllätys - takapalkalla. Edelleen lähimatka, ja vapautus targetille oikeasta. Tein joko seiso-maahan-vaihtoa tai seiso-istu-vaihtoa. Selvästi Saagan päässä raksuttaa ja se selvästi yrittää tehdä oikein, kun palkkaa ei heru. Saatiin hyviä vaihtoja, mutta edelleen takajalat nykivät välillä. Seiso-istu meni jo varsin hyvin lähietäisyydeltä.

Hyppynoutoa tehtiin agilityhypyllä. Otin koulutusohjaajakurssin vetäjän vinkistä vaarin enkä heittänyt kapulaa kauas hypyn taakse. Näin Saagan vauhti mennen tullen näytti aika hyvältä. Harjoiteltiin luoksetulon stoppeja putken kautta ja sitten otettiin suoria luoksetuloja. Kaksi ensimmäistä kertaa Saaga tuli superlaiskalla ravintapaisella eikä palkkaa herunut. Kolmannella ja neljännellä kerralla nostin kierroksia ja lähdin koiran luota juosten pois. Vauhti parani jo laukaksi, josta sitten sai palkkaa.  Liikkeestä istumiset menivät hyvin.
Lopuksi tehtiin kerran ruutu. Laiskalla laukalla Saaga meni ruutuun ja jäi hyvään paikkaan mennen käskystä maahan. Jes!

Friidan kanssa tehtiin kaukokäskyjä ihan lähietäisyydeltä liikepareissa lähinnä oikeaa liikerataa hakien. Putken kautta tehtiin stoppeja ja maahanmenoja. Maahanmenossa se tulee aika haipakkaa vielä joitain askelia käskyn jälkeen, mutta mätkähtää lujaa myös maahan. Hyppynouto agilityhypyllä meni ihan mukavasti. Perusasento kapula suussa on vähän haasteellista ja se, että malttaa pitää kapulaa siihen asti, kunnes otan sen. Mutta harjoitellaan. Yritys on kova.

Saijan käskyttämänä tehtiin hihnassa seuraamista. Pari askelta menee hyvin kontaktissa, sitten tipahtaa. Saija antoi merkkejä, milloin ojentaa hihnan kanssa, milloin kehua. Tehtiin hidasta seuraamista ja hillittömästi Friida yritti parastaan siinä, mutta melkoista pomppelehtimista se välillä oli. Ja käden tökkimistä tapahtuu silloin tällöin edelleen. Tässä on työsarkaa.

Ruutu tehtiin, kun se oli valmiina. Friida ei tiennyt, onko targetia vai ei. Ruudussa oli tyhjä levy. Friida meni lujaa ruutuun ekalla kerralla ja vielä lujempaa toisella. Kummallakin kerralla se jäi seisomaan, ekalla hetken haahuili. Ihan hyvä suoritus kuitenkin.

Lopuksi vielä tunnari isolla määrällä kapuloita. Friida lähti etsimään ja haisteli, mutta seisoi oman päällä ja päätti tuoda väärän. Saija otti sen pois ja minä rauhoittelin koiraa, jonka kierrokset keikkuivat katossa. Sainkin kierroksia alas ja Friida lähti aika rauhallisesti uudelle kierrokselle. Taas se  seisoi oman päällä, haisteli, otti väärän suuhun, löysi oman - ja toi molemmat. Että silleen. Positiivista oli, että tyyppi teki kuitenkin hyvin töitä koko ajan nenällään.

Sitten suunnattiin kotiin ja koirat saivat hyvin ansaitsemansa ruoka-annokset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti