Enpä olisi vielä loppukesästä uskonut, että tämä päivä nähdään. Munuaisarvojen takia siis. Mutta tässä ollaan ja rouvakoira on saavuttanut taas uuden puolivuotisikäetapin. Olenpa tästä onnellinen tänään.
Huomenna on lääkärikäynti Porvoossa ja ehkä annan synttärilahjaksi Saagalle verikokeet silmätutkimuksen lisäksi. Sorry Saaga-rakas. Inhoat molempia, koska olet jo saanut elinaikanasi ihan liikaa kaikenlaista lääkärikäyntiä ja tutkimusta.
On se niin ihana edelleen. Henkisesti vireä, ketterä kropaltaan, vaikka onkin sisäelinjuttuja. Ja nyt niitä silmävaivoja. Se rakastaa pyllyrapsuja, tekee innoissaan rallytreeniä, paiskelee tyynyjä lattialle tehdessään sohvalle petiä, tekee erittäin selväksi, milloin ei tahdo kävellä lenkillä enempää, mutta kun ei saa tahtoaan läpi, jatkaa nöyräsi matkaa. Metsässä on sen mielestä parasta, kun on paljon hajuja. Ruoka maittaa aina, herkut, kun niitä saa, maittavat myös aina. Lääkkeet menevät juuston sisällä hups vain alas ja silmiä saa hoitaa, vaikka pyyhkiminen onkin ärsyttävää. Kiltti kaveri siinäkin suhteessa. Ja niin rakas. Päivä, viikko, kuukausi kerrallaan eletään rauhaisaa kotielämää. Jokainen päivä on aarre.
Greettaa jännitti Mannerissa eilen tosi paljon. Ennen treeniä syöksyi toko-puolen ovesta sheltti ihan ystävällismielisesti suoraan Greetan luo. Greetta oli Marjutin kanssa ja siksi se ei rähjännyt, mutta yritti päästä pois tilanteesta. Treenin ekan puoliskon aikana toko-puolella joku viritti oman koiran treenejä ja kuului kolinaa. Greetta meni vaisusti. Toisen suorituksen alkua odotellessa syöksyi perropoika kohti Greettaa radalta. Se ei päässyt iholle, kun se estettiin, mutta Greetta ei juurikaan pystynyt tekemään mitään kunnolla. Liikaa kuormaa yhteen päähän. Torstain treeneissä se meni yllättävänkin hyvin. Illalla rally-treeneissä se meni ihan mukavasti. Tuli mieleen, että pitäisikö sillekin varan vuoksi tehdä verikokeet sen varmistamiseksi, ettei sillä ole mitään fyysistä vaivaa. Saija joka tapauksessa hieroo sen tänään taas. Voi pikkukoiraa. Vähän surettaa tuo sen pää. 😢
PS. Kroppa menossa parempaan suuntaan ja Greetta antoi hieroa kipeintä paikkaa tosi kauniisti. Varasin kuitenkin uuden ajan kahden viikon päähän, että saataisiin taas ihan normi tilanne pikkukoiran selkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti