28.4.2019

Uusia rutiineja - ja Kymijokikuvia

Heti tänä aamuna alettiin miettiä uusia tapoja tehdä asioita.
1. Käytävän ulko-ovi

Greetta yleensä menee reippaasti hihnassa alaovelle ja kyttää ikkunasta, onko pihalla ketään. Jos on, niin haukahtaa. Olisihan minun tämä rutiini jo pitänyt älytä itsekin, mutta tänä aamuna mentiin portaat alas, pysähdyin ja odotin. Greetta aika välittömästi tuli sivulle istumaan ja otti kontaktin, josta sai palkan. Sitten lähdettiin ulos. Ulkona ei ollut ketään, joten tätä rutiinia on silloin helppo toteuttaa. Sitten kun ulkona on joku, varmaankin pysähdyn ja odotan, että koira pöhistyään ottaa kontaktin ja palkkaan taas. Josko pöhinä jäisi hiljalleen pois, kun on palkkaa tarjolla ja koira sen haluaa. Eli en kiellä enkä käske vaan odotan. Siinäpä itsehillintäharjoitusta meikäläisellekin.

2. Autot

Tänä aamuna ei autoja hirveästi näkynyt. Jokunen meni ohi. Ensimmäisen ennakoin hyvin, pysähdyin, Greeta istui, katsoi ja sai palkan ja kehun. Toinen tuli niin nopeasti, että kun pysähdyin, Greetta tuijotti vain autoa. Auton mentyä ei palkkaa ja jatkettiin matkaa. Satunnaiset autot Greetta yleensä sietää, ehkä katsoo tarkkaan. Takaa suhahtavat ovat pahempia kuin edestä tulevat. Mutta kun autoja on monta, menee kuppi nurin. Taitaa olla tiedossa ruuhka-aikakävelyjä.

3. Aamuruoka

Greetta on aika kierroksilla, kun lenkin jälkeen on kotona hihna riisuttu ja se tietää, että on ruoka-aika. Olen käskenyt koirat eteisen matolle maahan odottamaan ja Saaga tekee sen jo ihan käskemättäkin ja Greetta käskettynä. Greetalla kierrokset ovat olleet korkeat ja se voihkii ja voi nousta ja lähteä teputtelemaan. Minä käsken sen takaisin ja kiellän äänestä. Kun Saaga on saanut ruokansa, Greetta on jo ihan hipihiljaa paikoillaan, koska se tietää, että kohta saa omansa.

Tänään sitten toimin toisin. Saaga kävi eteiseen makaamaan ja Greetta hillui voihkien siellä täällä. En ollut sitä huomaavinani. Täytin vain Saagan kupin ja kutsuin sen syömään.  Greetta hyöri ja katseli ihmetellen, että missäs sen ruoka. Sen verran autoin, että näytin kädellä eteiseen päin. Se meni sinne ja kävi makaamaan. Täytin kuppia. Greetta tuli keittiön ovelle seisomaan. Lopetin hommat ja seisoin. Greetta kävi ihan hiljaa makaamaan. Sain rauhassa laitella Nutrolinin ja raejuuston, laittaa kupin lattialle ja viedä tarvikkeet jääkaappiin. ( Tämän kyllä olen ennenkin pystynyt tekemään, sillä Greetta oikein hyvin hallitsee hermonsa, kun kuppi on laitettu lattialle). Sitten Gee sai ruokansa.

Tykkään tästä ajatuksesta, että olen passiivinen ja koira työstää, mitä halutaan. Myönnän, että haukkumnen ja huono käytös hermostuttaa ja olen komentanut ja kehunut ja auttanut paljon aiemmin. Eli kyllä tässä joutuu oma luonnekin jalostumaan. Onneksi koiralla on olemassa yhteistyötaitoja vaikka kuinka paljon ja se on älykäs otus, joten toivotaan, että sinnikkyydellä ja periksiantamattomuudella saadaa haluttuja tuloksia. Kunhan en lepsuile.

 ---
Niin, se Kymijoki.
Saharan myrskyt ovat puhaltaneet hiekkaa ilmakehään niin, että auringonlaskut ovat olleet todella oransseja. Yhden tosi hienon näin ja ajattelin, että olisi hienoa saada oikein oranssinen auringonlasku kuvattua. Joskus on ollut pilvistä ja välillä en ole ehtinyt, mutta eilen päätin kytätä illalla ikkunasta, milloin kannaittaisi  lähteä liikkeelle. Meinasin missatakin. Olin päättänyt, että menen joen rantaan. On vaikea tietää, mistä suunnasta näkisi parhaiten auringonlaskun, kun on mäkeä ja puita edessä, mutta löysin kuin löysinkin pari paikkaa ja sain ihan suhteellisen onnistuneita kuviakin.

                                          Tämä on Siikakoskelta. Aurinko on vielä suhteellisen korkealla.

                         Ajelin vielä aurinkoa seuraten toiselle joen haaralle.  Yksinäinen joutsenkin
                         siellä uiskenteli ja onnistui tulemaa kuvaan mukaan. Pienenä, mutta kuitenkin.



Jatkokirjoitus illalla

Kokeiltu uutta tapaa.
1. Tunnari

Laitoin makuuhuoneen lattialle kolme tunnarikapulaa. Vain kolme, koska isompi määrä nostaa kierroksia. Lähestyttiin askel kerrallaan. Koira vilkuili kapuloihin ja minuun. Sai palkkaa, kun nosti katseen, jos oli ollut äänetön. Käytiin jopa ihan kapuloiden vieressä ja käännyttiin pois palkaten, kun ei ollut ääntä. Kaksi kertaa tätä ja lähetys ihan läheltä etsimään. Pieniä kierroksia, mutta äänetön etsintä, vähän hosuva, ja oma löytyi. Suuri palkka ja pois. Toimi!

2. Kierto

Menetiin hallin pihalle. Käytiin ensin lenkillä. Koirat laitetttiin autoon ja vein hallin pihalle kiertokartion. Greetta pääsi ilman hihnaa autosta. Virhe. Muista aina ottaa koira hihnassa rauhallisessa mielentilassa ulos auotosta. Aina. Nyt se pääsi hetken hillumaan irti. Halli ja hilluminen nostivat kierrokset korkealle. Vieressä pystyi Gee istumaan hiljaa, mutta kun sanoin Sivu, kuului piip. Mentiin kauemmas. Toistin sanaa sivu ja lähes joka kerta tuli piip. Kehuin kontaktista, muttei saanut palkkaa. Mentiin kauemmas ihan auton viereen. Siinä muutama hyvä kontakti ja koira pääsi autoon. Ei tehty kiertoa tällä kertaa,  ei noilla kierroksilla.

Tämä homma jalostaa minunkin luonnettani. Niin olisi tehnyt mieli sanoa shhh, kun toinen piippasi, mutta kuten Sofia sanoi, ei siitä olisi ollut hyötyä, kun koira oli väärässä mielentilassa. Seuraavalla kerralla eri paikka ja erilainen autosta poistuminen.

2 kommenttia:

  1. ihanaa kun muutoksenhalu on niin iso, että lähtee koettelemaan omia hermojaankin! Tsemppiä kaikille uusille urille!

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Toivon, että hitaan alkuopettelun jälkeen Greetta nappaisi, mistä on kyse ja osaisi siirtää itsekin sitä muihin juttuihin. Katsotaan, kuinka käy.
    Jaana

    VastaaPoista