Pakkasta ja silmävuotoa

Ollaan saatu nauttia auringosta ja  kirpakoista pakkaspäivistä. Yhtenä sellaisena lähdettiin kotiseuturetkelle, kun metsässä oli huonot polut eikä sinne viitsinyt lähteä kahlaamaan ja paleltumaan. Ensin suunnattiin Langinkosken maisemiin.

                                       
Haikea olo tuli kyllä, kun tätä kuvaa otti. Viime talvena käytiin myös Langinkoskella ja otettiin kuva samoilla portailla. Silloin oli Friidakin mukana.

                                                          Hieno valon ja varjon leikki

                                                        Puiden välistä näkyi hieno valo

Sitten matka jatkui Katariinan meripuistoon. Koska oli kova pakkanen, siellä oli todella vähän liikkujia. Yksi isompi reitti oli koneella ajettu, mutta muuten oli vain ihmisten tallaamia kinttupolkuja. Niitä mentiin.

                                             Eipä tehnyt mieli jäädä aurinkoa ottamaan.

Koska ei ollut ihmisiä paikalla, Greetta sai pinkoa polulla välillä vapaana. Mutta kun ihmisiä ilmestyi, niin se alkoi vähän pöhistä ja joutui taas hihnaan. Pöllö!

Hangella oli tällaisia lintujen siipien jäljellä. On tainnut joku pikkujyrsijä joutua surman suuhun, joko pöllön tai haukan kitaan. Mutta hienot ovat jäljet.

Hyvä oli kävelylenkki ja  kotona tyytyväiset koirat.

Saagan silmät ovat vähän vuotaneet ja kun niitä tarkemmin tutkin, niin luomet punottavat aika lailla.
Soitin siis eilen eläinlääkäriin ja saatiin apteekkiin pullo silmätippoja. Niitä piti eilen tiputtaa viisi kertaa ja tästä päivästä lähtien neljä kertaa päivässä. Toivottavasti menee niillä ohi.

Eilen toko-treenissä Greetta treenasi kiertoa pitkästä matkasta hypyt ja kapulat häiriönä. Kun alkuun päästiin, niin se alkoi sujua. Ensin vetivät hypyt kovasti puoleensa. Minulla oli takapalkkana targetlevy ja kun juoksi lujaa kierron jälkeen minua kohti, vapautui palkalle. Hyvin pelitti.

Ollaan myös ennen ruokakupille pääsemistä treenattu metallinoutoa kotona. On kyllä parantanut motivaatiota kapulan hakemiseen, kun tietää, ettei ruokaa saa, ennenkuin tekee kunnolla. Greetta on välillä varastanut kapulalle, mutta joutuu sitten tekemään uudestaan. Jos tulee iso ääni, joutuu tekemään uudestaan. Mutta kapulalla on selvästi jo merkitystä, vaikka edelleen ällöttävä onkin.

Ai niin.
Meillä alkoi nyt testi. Kun tuo Greetta on tuollainen alati valpas, ja pikkuisen ahdistunut kierroskoira, jonka on vaikea rentoutua varsinkaan ulkomaailmassa ja koska uutena vuotena se alkoi myös ahdistua raketeista, päätin kokeilla, miten vaikuttaa koiran eloon ja oloon.. Dorwes Herbs Vuohenjuuri-valeriaana on luontaistuote, josta kerrotaan seuraavaa: Lisää helposti hermostuvan koiran vastaanottavaisuutta ja helpottaa keskittymistä koulutustilanteessa. Niinpä tänään aloitettiin kuuri. Kaksi tablettia päivässä. Katsotaan, onko mitään vaikutusta.