Syksyinen Lappeenrannan vierailu ja ruokaronklaus

Viime viikonloppuna pitikin yllättäen lähteä Lappeenrantaan. Perjantaina sateli, mutta lauantaina alkoi sää suosia. Koirat pääsivät vähän juoksentelemaan, minä kuvasin syksyn värejä ja löysin yhden geokätkönkin.

                                                Hyviä tuoksuja löytyy luonnosta

                                                                           Ja sitten---

                                                                      - Mikä se oli?

                                      -Hälyytys hälyytys, väy väy, tuolla liikahti jotain, väy väy.

                                                    - Ai missä muka? Ei näy mitään.
                                                    - Ihan varmasti näin jotain!!!

                                                        - Oot kyllä oikea blondi.

                                                        - Aina ei voi olla oikeassa.

                                                  Sitten hiukan syksyn värejä tallennettuna.

                                                                 Lauritsalan kirkko
Perjantaina ennen lähtöä hain postista Saagan Eukanuba Sensitive Digestion- ruoat, joita se söi
perjantaina ja lauantaina ihan hyvällä halulla. Sunnuntaiaamuna sitten ei kelvannut. Rouvakoira haistoi ja käänsi katseensa pois. Ajattelin, että sillä on huono olo. Vaan ei se sitä ollut. Se päätti, että uusi ruoka on ihan paskaa ja kamalaa. Ei syönyt illallakaan. Eilen maanantaina illalla se söi puoli annosta, kun laitoin sekaan veteen liotettua maksamakkaraa. Tänään aamulla kelpasi koko desilitran annos. Vaan ei äsken, kun tarjosin ruokaa. Tahtojen taistelu on menossa näköjään toden teolla. Ja Saaga on aina ollut ahneista ahnein ja syönyt kaikkea. Outoa.

Huomenna sitten mennään Porvooseen tikkien poistoon. Saas nähdä, minkä lausunnon korvat saavat.