Friidan veli Franklin ja pikkusiskonsa Meega tulivat Kotkaan käymään. Meiltä oli vain Friida tapaamiskunnossa, kun Saagalla on tuo korvahomma ja Greetalla juoksut. Mutta onhan siinä ihan riittävästi, kun Friidakin pääsi palloilemaan. :-)
Tavattiin Jylpyn kentällä. Friidan piti ensin tehdä Meegalle selväksi, että hän on iso ja aikuinen narttu. Vähän ällö tuo kyykytys, mutta onneksi meni nopeasti ohi. Sitten oli kaikilla ihan mukavaa.
Välillä piti pitää juomapaussi.
Franklin ja Meega intoutuivat leikkimään keskenään.
Meegan onnenhetki. Friidan pallo lentää sille.
Meegaa vähän jännitti, mutta uskalsi tarttua leluun, kun
Friida selvästi näytti vihreää valoa.
Iltapäivällä oli sitten Mannerin Ninan treenit.
Rata näytti piirroksessa kovin kovin hankalalta. Mutta onneksi ei livenä ollutkaan ihan niin paha.
Meillä hinkattiin eniten kohtaa 14-17. Kerkesin hyvin persjätölle hypyn 12 jälkeen, mutta vein kovin huolimattomasti takaakiertoon hyppyyn 14. Siis loppujen lopuksi ihan helpossa paikassa tyrin. Toinen, jota hinkattiin oli 22-24. Sylkkäriä en ole paljon treenannut, joten sitä piti hinkata. Mutta koira kulki hienosti heti, kun tein oikein.
Halli oli kuuma, mutta hyvin jaksettiin koiran kanssa. Oli loisto treeni. Eija liimasi vielä kerran Greetan korvat ja samalla mitattiin pikkutyttö. Tämän hetken tulos näyttäisi olevan 36 cm. Eli pikkumedi. Onneksi medi on hyppykorkeuksiltaan pikkumedillekin ihan inhimillinen, joten ei haittaa. Tuskinpa tuo enää kasvaa kuitenkaan.
Aamulla Greetta rupesi yököttelemään. Paha olo jatkuu välillä vieläkin eikä edes raejuusto maistunut. Pikkuinen viisaasti pitää paastoa. Liittyneekö juoksuihin vai mikähän mahan on sekoittanut.
Saaga rupesi ravistelemaan päätään lenkillä kovasti. Oikea korva oli aika dramaattisen näköinen kun jostain oli vähän vuotanut vertakin. Kun pyyhin korvan, ei se niin pahan näköinen sitten ollutkaan. Korva on erittänyt mömmöä ja se varmaan kutitti. Putsasin senkin pois. Nyt meinaan pitää lenkilläkin kauluria, etteivät korvat pääse läpsymään liikaa. Tähän asti olen ottanut kaulurin lenkillä pois eikä se ole aiheuttanut mitään ravistelureaktioita . Kun Saaga aamulenkillä yritti hirveästi syödä heinää, annoin sillekin aamupalaksi vain raejuustoa ja laitoin sekaan kurkun paloja. Kummasti nekin maistuivat.
Saagan veljen omistaja kertoi, että heidän koiransa saivat Acana-ruoasta korvamömmöjä. Meillähän on ollut nyt koirilla Acanaa. Friidan korvat ovat aivan ok, mutta liekö Saagalla kuitenkin osittain on tuo korvamömmöily ruokaperäistä. Tosin on siinä ollut muutakin sillä korvat ovat ennen Acanaakin oirehtineet. Santoksella on myös siskonsa tapaan ollut närästystä ja nyt kun syö Eucanuban sensitive digestion- ruokaa, koira on ollut ihan ok. Olen tilannut Saagalle samaa ruokaa. Ja Friidallekin tilasin Orijen-säkin eli vaihdan varan vuoksi sillekin ruokamerkin. Siihen asti kun ruoka tulee, annan Saagalle muuta kuin nappulaa. Katsotaanpa sitten, auttaako ruoan vaihto.
Ai niin, käytiinhän me perjantaina oman seuran kisoissa tekemässä kolme hylkyä. Hylyt menivät minun piikkiini, kun ekalla radalla en ehtinyt loppusuoralla lopussa ohjaamaan ja muilla radoilla olin helpoissa paikoissa taitamaton. Friidan piikkiin menivät ekalla ja tokalla radalla keppikiellot ja kolmannella radalla minä ohjasin huonosti A:lle, josta kielto. Mutta silti olin ratoihimme tosi tyytyväinen. Hyviä hylkyjä kuitenkin omasta sössimisestä huolimatta. Friidan eka rata oli vähän laiska, mutta muilla radoilla se oli jo hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi kisaamme Lappeenrannassa.
Kisavideo tässä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti