Tämän näköinen rata oli Lappeenrannan reissun aikana pumpsahtanut sähköpostiin merkiksi siitä, että Mannerin Ninan koulutus oli ovella. Sitä sitten illan suussa ja vielä sängyssäkin tutkailin. Aamulla suunnattiin hallille ensin rakentamaan rataa ja sitten tutustumaan.
Tuota alkukuviota mietin kovasti. Pystyisikö Friidan kanssa leijeröimään putken takaa keinun? Irtoaisiko se itsenäsesti? Ja kas, pystyihän sen tekemään. Pari kertaa se lähti luvatta keinulta, mutta etupalkalla vahvistamalla ja painokkaalla alas-sanan toistamisella homma pelitti. Leijeröinti antoi minulle aikaa edetä tekemään nelos- ja vitoshypyn väliin persjätön. Kun aloitin jätön tekemisen heti nelosen jälkeen, homma pelitti ja seuraavalle hypylle vienti meni todella vaivattomasti. Pakkovalssi seiskalle, lähetys kauempaa kasihypylle, jotta ehdin hypyn 9 taakse. Ysille vietiin vasemmalla kädellä ja piti olla tarkkana, että ajoissa otti koiraan oikeaan käteen, sillä jos myöhästyi, Friida meni putkeen. Ihan yhtä hyvin toimi, että pysyttelin ysihypyn etupuolella, kerrätin koiran takaakiertoon ja tein hypyn ohituksen vasta kympillä. Pakkovalssi kolmeentoista ja persjättö hyppyjen 23-24 väliin, pieni saatto putkeen 28 ja loppuosa oli muuten aika helppo. Lopuksi tehtiin koko rata, niin minulla kunto petti viimeisillä hypyillä, kun jalat olivat ihan hapoilla, joten Friida tuli A:n ohi. Mutta sekä koira että ohjaaja saivat tänään kehuja eikä hirveästi tarvinnut mitään kohtaa hinkata. Tästä jäi kyllä itsellekin hyvä mieli ja tunne, että osaan se minäkin jotain.
Friida lähti radalle aika vauhdilla, muttei supervauhdilla. Ninan mukaan vauhti kiihtyi koko ajan matkan edetessä, kun koira selvästi kuumui ja sitten tuli jo ääntäkin, kun oltiin todella vireessä. On kuulemma tosi hyvä, että menee kuumeneminen näin. Jos koira on alussa hirveän kuuma, voi olla, että radan vanhetessa motivaatio vähenee. Mun liitokoira <3
Onpa taas kivan oloinen rata! :) Harmi ettei meille ollut tilaa koulutuksessa... :-/
VastaaPoista