Suvun vanhin

Käytiin isänpäivää viettämässä Lappeenrannassa ja samalla reissulla käytiin moikkaamassa myös toista sankaria, koirasuvun tämän hetken vanhinta, juuri 15 vuotta täyttänyttä Mariusta. Ja tietenkin samalla myös Friidan velipoika Franklinia, joka asuu samassa taloudessa. Sää oli suosiollinen. Lähelle koirien kotia oli rakennettu kentälle kaukalo, jonne koirat pääsivät riekkumaan. Siihen nähden, että Marius on jo iäkäs - ja palliton - kyllä se tyttöjen päälle ymmärtää.

                                       Älli ja Tälli eli Franklin ( seisoo) ja Friida (makaa)
                           Marius jahtaa tyttöjä. No sen kerran, kun on tyttöjä kerran jahdattavissa.

                                                     Saagaa vähän naurattaa.

Eritoten Saaga oli Mariuksen mielestä aika ihastuttava daami. Saaga ei ihan haltioissaan tästä huomiosta ollut, mutta ei kovin pahasti sanonut. Meni vain pois.

                                                 Haistelutuokio hännät kippuralla

                                                          Ja sitten taas juostaan.

                                                                  Ota kiinni jos saat.

                                           Franklinilla onkin toinen lelu.

                        Vetreä vanha herra huomasi, että nuorempi nainen on lähimaastossa.

                                              - Voi ei, kiljaisi Friida ja pomppasi ylös.

                                                          Mutta pallolelua ei jätetä.            

                                        - Joko taas jonkun nenä on minun pehvassani!!!

                                                              Velipoika saa kyytiä.

                                                           Elämä on välillä liian rankkaa.

                                                              Taas lepotauon paikka.

                                                            Franklinin loikka

                   Marius hiukan suunnittelee jotain Saagan takana - mutta Saaga lähti pois murahtaen.
                  - Naiset ovat aika tosikkoja, tuumailee Marius pettyneenä.

                                                        Namijako alkaa.

                                                  Synttärisankari on aikas tyytyväinen.

 

Kaukalon seinät puhtaaksi

                                                   Näkyiskö hyvän näköisiä pimuja?

Oli kiva taas nähdä ja hauskaa, että pappa-Marius sai mieluisan lahjan, kun tytöt tulivat sen kanssa leikkimään. Vanha herra oli kuorsannut pitkät unet kotona lähtömme jälkeen.

                                                          Saagakin oli kyllä aika poikki.

Sunnuntaina meillä Friidan kanssa oli omalla hallilla Nina Mannerin agilitykoulutus pitkästä aikaa.
Rata oli tämän näköinen:

Täytyy sanoa, että näytti pahemmalta kuin oli. Friida oli hirmu hyvässä treenivireessä. Ensimmäinen kinkkisempi paikka oli pussista kepeille käännös. Näet vaikka sain Friidan lähetettyä putkeen nro 12 ja otettua etumatkaa, niin en ollut vielä pussin kohdalla, kun koira sujahti täysiä ohi ja läpi pussin todella pitkälle. Valssilla ja äänen käytöllä sain sen lopulta kohtuullisen hyvin käännettyä kepeille. Toinen vaikea paikka oli pituuden jälkeinen putken pää. Friida kun lukitsee edessä olevan putken suun tavattoman helposti. Lopulta kun riittävän kaukaa lähetin Friidan hypylle 17 ja juoksin pituuden ja putken välistä kohti putken suuta, sain koiran käännettyä. Mutta monta kertaa piti yrittää. Mutta muuten ei paljoa tarvinnut hinkata, kun Friida toimi niin mainiosti.

Oikein ihana liitohauva <3