Ulkoilua ja treenailua

Tiistaina oli aivan mahtava aurinkoinen keli. Ajelin Jylpyn kentän lumitilannetta katsomaan ja luntahan siellä on reilusti. Mutta myös hankiainen ja aurinko paistoi täydeltä terältä kentälle. Tästä piti ottaa Greetan kanssa ilo irti pallon kanssa. Kamerakin oli mukana upean valon takia. Kuviin tallentui todella onnellinen koira. Lumi pöllysi ja Gee komensi tämän tästä heittämään lisää lisää lisää.

Saaga odotteli autossa. En viitsinyt sitä laskea irti, kun nenä tuntuu vievän sitä monenlaisiin paikkoihin ja kun se ei kuule kunnolla, se ei myöskään kuule kutsuhuutoja. Ja jos se olisi ollut hihnassa, olisi kuvaaminen ollut mahdotonta. Mutta lähdettiin sitten vielä kunnon hihnalenkillekin. Rouvakoira on semmoinen rauhallinen jolkuttelija, mutta mukana kyllä pysyy lenkillä ihan hyvin.

Säät ovat vaihdelleet aika lailla ja kun tuntuu, että kevät on tullut, niin seuraavana päivänä sataa jotain märkää lunta taas. Mutta varmaan kuukauden päästä on jo vähän toisen näköistä - toivottavasti.

Ollaan me treenattukin Greetan kanssa. Ollaan aloitettu  tunnariprojekti ja kaukokäskyprojekti.
Tunnarissa Greetalla on selvä taju, mitä pitää etsiä. Mutta kyllä sillä on ihan hirmuiset kierrokset siinä liikkeessä, ja se kuuluu äänenä ja siinä, että se vähän maistelee muitakin kapuloita. Mutta kyllä se oman tuo joka tapauksessa.

Kaukokäskyjen valmistumisesta on kiinni se, milloin me lähdemme kokeilemaan voittajaluokkaa. Kaikki muut liikkeet menevät vähemmällä hiomisella. Ostin mustan halvan kynnysmaton, jonka pohjapuoli on nihkeä. Leikkasin maton puoliksi ja Greetta istuu sen päällä niin, että takajalat ovat matolla. Tavoitteena on saada se tiedostamaan omat takajalkansa paremmin. Aloitettiin niin, että olin aivan sen edessä istumassa. Levottomat jalat ovat helposti ja olen yrittänyt rauhoittaa kutakin asentoa palkkailemalla useamman kerran yhdestä asennosta. Ollaan tehty pareja seiso-istu ja seiso -maahan.
Kyllä se hiljalleen edistyy, mutta kyllä varmaan menee vielä aikaa, että voi ottaa reilummin matkaa. Ei pidetä kiirettä. Läheltä ensin lähes sataprosenttinen onnistuminen pitää saada.

Joka toinen viikko ollaan käyty Taito-hallilla rally-tokoa tekemässä pienellä porukalla. Greetta on aika innoissaan ja oikealla kulkeminen sujuu jo kohtuullisesti, paitsi jos on kierroksia. Oikealla peruuttaminen on vielä ihan mahdotonta ja edessä pois päin peruuttaminen myös.  Mennään Tuovin kanssa Suvin oppiin ensi viikolla. Josko saisi tuohon ensin mainittuun vinkkejä. Ja oikealle kääntymisiin myös.

Ollaan me agsaakin tehty, mutta tosi vähän. Siitäkin on videoita, mutta laitan niitä myöhemmin. Eipä me tehdä kuin jonkun asteisia pätkiä.  Nyt ollaan alettu hinkata pelkästään puomia, että koira menisi reippaasti päästä päähän ja itsenäisesti pysähtyisi oikeaan on-off-paikkaan. Vielä se himmailee loppusiirtymässä aika lailla. Pitää vissiin testata namimaattia tai namitargetia.

Saagalle on varattu trimmi ja hieronta. Kontrolliverikokeisiin mennään vasta huhtikuussa.  On se niin söpönen mummeli.

Ai niin.....