Hiljaisuutta on pidellyt

Enpä ole päivittänyt, sillä elämässä on ollut suurta huolta ja lopulta surua, kun rakas isä sairastui ja nukkui pois elokuun alussa. Isä ehti sairastaa kolmisen viikkoa, josta viimeinen viikko meni saattohoidossa ja vain viimeisenä päivänä hän oli tajuton. Siihen asti hän kuuli ja ymmärsi, vaikka puhuminen oli vaikeaa. Olin yksin isän huoneessa, kun isä lähti. Se hetki oli vain henkäys ja hengityksen loppuminen. Kivuton, levollinen poistuminen tästä maailmasta. Niinkuin isä sanoi äidin hautajaisissa kukkalaitetta laskiessaan:-Taivaassa tavataan.

            Isä toukokuussa -18 mökin kuistilla 89 vuoden iässä nauttien täysin sydämin maisemasta.
                                                      Niin ikävä häntä.


Kotiin eilen tullessa mietin, jaksanko illalla mennä oman seuran agikisoihin, jonne oli Greetan ilmoittanut. Koska ilma oli vähän viileämpää kuin pitkään aikaa ja Greetta ollut vähällä riehumisella edellä mainituista syistä, päätin antaa sille lahjaksi vähän hullunmyllyä agiradalla. Koska helteen takia ei olla juurikaan treenattu mitään lajia, saati agilitya, olin aivan varmaa, että tulossa oli kovaääninen, kuuro Karjulan neiti, joka tekee omiaan, pyörii ja komentaa. Vaan eipäs eipäs.
Me teimme yhdessä kaksi rataa. Eivät ne täydellisiä olleet, mutta niissä oli ihan agilityn tuntua. Oli ihana mennä sen kanssa. Ekalta radalta saatiin 15 virhepistettä ja toiselta radalta kymppi (rima ja putken ohi tulo). Radat eivät olleet helpoimmasta päästä ykköset, mutta sopivat meille. Rimat olivat tapissa 40 sentissä ja siitä johtui varmaan riman tiputtaminen molemmilla radoilla. Toki koiran huolimattomuutta mukana. Kummallakin radalla olimme kolmansia eli pääsimme palkintopallillekin.
Huippua.

Tässä meidän ratamme:

Tänään alkaa ohjattu toko-treeni Greetalla Haminassa. Olen niin onnellinen, kun se pääsi ryhmään. Se tarvitsee juuri sellaista treeniä.

Saagan verikokeissa käytiin jossain vaiheessa. Kortisoliarvot olivat ihan ok, mutta alat ja asat maksa-arvot olivat vähän koholla, samoin urea. Heti alkoi ihan kamalasti huolestuttaa. Lääkäri mietti, josko kohotetulla kortisonimäärällä olisi asian kanssa tekemistä. Otetaan uudet kokeet, kun kortisonimäärä on taas tavallinen ja sitä on syöty reilu kuukausi.