Pikkukoiralla on uusi pallo. Sellainen pitkän joustavan fleecepalminkon päässä oleva vihreä vinkuva pallo. Meillä ei vinkuminen ole ollut mitenkään hyvin pop ikinä missään lelussa. Eilen testattiin palloa. Friida juoksi pallon perään ja otti sen suuhunsa. Ja haukkasi. Sqweek. Johan tippui pallo äkkiä maahan. Mikä se oli? Mistä se tuli? Sitten alkoi varovainen testaaminen. Ensin pallo suuhun varovasti. Kun ote tiukkeni, taas kuului vinkaus - ja pallo tippui maahan. Välillä pallo kannettiin luokseni narusta, sillä kyllähän leikkiä pitää, vaikka onkin vähän arvelluttava leikkikalu. Sitä paitsi narusta on tosi hauska kiskoa emännän kanssa - kunhan ei ota palloa suuhun. Testaaminen ja varovainen vinguttaminen jatkuivat jonkin aikaa.
Tänään pallo otettiin taas käyttöön. Nyt ei vinkunasta ollut haittaa, joskaan ei palloa myöskään tahallaan huudatettu. Mutta jos vahingossa sattui parkaisemaan, niin siitä vain.
Mun rohkea pallotyttö!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti