Kaikkein vaikein paikka oli minulle tuo hyppy 2/18. Ja eniten harjoiteltiin sitä kohtaa, kun se oli se hyppy 18. Ihan kamalan vaikeaa lähettää koira niin, että se ei mene putkeen. Jaakotushenkinen kääntyminen hypyn edessä oli joko liian lähellä, liian hidas, liian liikkuvainen, unohdin katsoa koiraa,kun se tuli hypyltä alas ----ja sitä rataa. Kaikki muu hanskattiin oikeastaan ihan kunniallisesti, mutta tuon tyyppiset ohjaukset ovat minulle vaikeita. Koska sen takia ei sellaisia olla treenattukaan, ei koirakaan osaa lukea minun ohjausyrityksiäni, elleivät ne mene juuri nappiin. Toisella jaksolla Friida alkoi lämpimän päivän takia olla jo aika väsynyt. Mentiinkin kotiin huilaamaan muutamaksi tunniksi. Meillä oli nimittäin vielä edessä kolmen tunnin päästä Mannerin toko-koulutusta.
Friida makasikin muutaman tunnin ihan laattana, mutta sitten se oli taas oikein virkeä ja pirteä ja jaksoi koulutuksen ihan hyvin.
Ensin pyysin Niinaa näyttämään, miten opetetaan koiralle merkki. Vietiin kartio kentälle, Niina otti kaksi Friidan lelua ja vei toisen näyttävästi kartion taakse. Sanoin Friidalle : Merkki ja se meni hakemaan lelun kartion takaa tuoden sen minulle. Sitten leikittiin. Saman tien tehtiin toisella lelulla sama juttu. Hyvin pikkutyyppi älysi jutun. Sitten tehtiin uudestaan niin, että toinen lelu meninkin sillä aikaa merkin taakse, kun leikittiin ekalla. Eli Friida ei tiennyt, onko lelu siellä vai ei. Se meni kuitenkin reippaasti merkin taakse, haki lelun ja taas leikittiin. Sitten tehtiin niin, että ensin oli lelu, toisella Niina kävi näyttämässä merkin takapaikkaa, jossa ei ollut lelua. Kun Friida meni kartion taakse, heitin sille lelun. Tällä lailla aloitetaan merkin kehittäminen. Hiljalleen vaaditaan myös sitä,että koira on merkin takana oikeassa paikassa ja vasta sitten lentää pallo.
Sitten kysyin luoksetulon ja stoppien vahvistamisesta. Friidalle pitäisi nyt palkat olla piilossa, ettei se tekisi stoppeja vain silloin, kun on näkyvä palkka odottamassa. Jos on kaveri mukana treenaamassa, hän voi heittää pallon koiran taakse, kun minä teen stoppiliikkeen ja koira pysähtyy. Jos koira himmaa avustajan kohdalla, ei palloa tule. Paljon läpijuoksua, ja palkka esiin vasta, kun on perillä. Myös stopin paikkaa pitää vaihdella, ettei koira ennakoi.
Vielä kysyin Friidan makuusta. Se kun voi lysähtää lonkalleen, kun sen käskee perusasennosta maahan. Saija oli sitä mieltä, että Friidan syvät lihakset taitavat olla huonossa jamassa ja ehdotti dobo-pallon päällä makailemista. Siinä voi olla vinha perä. Mutta lisäksi Niina huomasi, että kun Friida käy maahan, se pitää niin vahvasti katsekontaktia minuun, että se asento jo automaattisesti kääntää koiraa lonkka-asentoon. Tässä auttoi heti se, että laitettiinn nami koiran vasemmalle puolelle, joten sillä oli jotain muutakin tarkkailtavaa kuin minä. Tätä voi hyödyntään esim. kaukökäskyjen alkaessa, että heittää namin odottamaan vasemmalle ja käyttää kisassa heittoliikettä merkkinä kaukojen alkamisesta.
Siinäpä meillä kotiläksyä runsain mitoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti