9.1.2014

Frisyyri ja pennuntuoksua

Saaga kävi tiistaina parturissa. Tuhdin näköisestä karvaturjakkeesta tuli taas niin sorea neito kasvattaja-Eijan avustuksella. Kiitos tuhannesti avusta. Saagalle tuli oikein riehakkaan tyttömäinen olo. Steriloinnin jälkeen tälle otukselle kasvaa paljon karvaa ja nopeasti. Ja niin keksin väristä, että ihan huvittaa. Nyt on taas blondi vähän blondimpi.

                                            Äiti ja karvaisempi tytär ulos lähtöä odottamassa.

Sukuun on myös syntynyt pentuja. Muutaman poikavoittoisen pentueen jälkeen tässä Seran ja Cooperin pentueessa on peräti neljä tyttöä ja vain yksi poika. Väritys ja turkin laatu on perin tajmadoralainen.  Mustia ja sileitä. Pieniä valkoisia merkkejä. Ei vieläkään mitään uutta värimaailmaa, vaikka norjalainen isukki onkin ruskea. Tänään pennut olivat kolme päivää vanhoja ja uskaltauduin kameroineni Tajmadoralaan niitä kuvaamaan. Sera haukuskeli hetken, muttei ollut yhtään vihamielinen. En kuitenkaan räpelöinyt pentuja, ettei Sera hätääntyisi, vaan katselin niitä kauempaa kameran läpi. Tältä ne näyttivät:

                                 Seralla on hirveä hiki pentuja imettäessä.

                                        Alin yksittäinen kuva on pikkupojasta. Muut ovat tyttöjä.
Marsuiltahan pennut tässä vaiheessa näyttävät, mutta kyllä ne siitä kasvavat ja alkavat muistuttaa portugalilaisia.

1 kommentti: