16.3.2013

Leikkiä kevätauringon alla

                                                             - Leikkisitkö mun kanssa?

- No JES!!!

- Herran jestas! Kuoliko se? Äiti, tule apuun!!!

- Voi hyvänen aika!

- Tuo ipana on tosi herkkäuskoinen.

- Nuuh, nuuh. nuuh.

- Nuorisoa on niin helppo puijata. Hih!

- Mitä? Ai jaa, taas minua höynäytettiin.

Friida ei masentunut vaan jatkoi lempileikkiään, pomppimista.

Ja isot taas bongailivat...
 - Hmm, kakka. Ehkä jonkun pikkukoiran...hmm!

Eräänä päivänä hallin takana:


Gustafssonin Saaga ja Friida päättivat valloittaa K2-lumivuoren.
Huipulla tulee.
Puuma

Lopuksi vielä ilmeitä:


On nämä niin hauskoja koiria.


12.3.2013

Ei mitään uutta auringon alla

Agilityrintamalla on edelleen hylkylinja päällä.
Sunnuntaina kisattiin oman seuran kisoissa. Siimeksen Pertti oli tehnyt kivat radat. Friidan agilityrata hylkääntyi, kun se ajautui hypyn taakse. Pienikin haltuunotto olisi oikaissut juoksulinjan hypylle, mutta eipä tullut tehtyä, kun en todellakaan olettanut koirat lähtevän vinoon. Friida ajautui hypyn taakse ja hyppäsi väärin päin. Hylky helpossa paikassa siis.

Hyppyradalla tein pussin jälkeisen hypyn jälkeen persjätön kovin myöhässä, ja Friida teki vapaavalintaisen rengasloikan. Jos olisin valssannut, niin homma olisi varmasti pelittänyt.

Ihan kelpo radat hylyistä huolimatta.  TODISTUSAINEISTO TÄSSÄ

Illlalla oli vielä Saagan tokotreenit ja sen jälkeen oli kyllä takki sangen tyhjä.

Mutta eikun uutta treeniä putkeen. Maanantai-iltana mentiin Friidan kanssa omiin treeneihin ja harjoiteltiin kahta rataa.

Kun menin kakkoshypyn taaimmaiselle siivekkeelle vartalo eteenpäin enkä Friidan hypätessä kakkosta mennyt hypyn vierelle vaan jatkoin poispäin, sain Friidan hienosti putkeen.  Kepeillä Friida kesti vallan loistavasti sen, että irtosin keppilinjasta kohti keinua. Se teki kepit vauhdilla ja itsenäisesti loppuun asti.  Muutenkin rata sujui tosi hienosti.

Toinen rata oli variaatio ensimmäisestä.

Vaikein kohta minulle oli putken 18 jälkeen saada Friida hypyn 19 kautta viimeiselle hypylle ilman valtavaa kaarrosta. Kun jäin putken suulle odottamaan ja otin vain yhden askeleen kohti hyppyä 19 ja saman tien käänsin vartalon pois päin siitä, Friida teki hyvin tiiviin hypyn ja kaarsi viimeiselle hypylle hienosti.

Oli hyvä treeni, vaikka halli oli kyllä hyytävän kylmä. Kevättä odotellaan senkin takia.

Viikonloppuna paistoi aurinko ihanasti. Saagakin innostui leikkimään tyttärensä kanssa.

Mummot kumoon

                    Saaga oli tuolloin vielä oikea turjake, kun se karvat oli taas kasvanut kohisten.

                   Lopuksi vielä meidän liito-oravan tai vuorigorillan taimikäsenytoli poseerauksia :-)


8.3.2013

Teemu-tohtorilla

Tänään suunnattiin töiden jälkeen Assin kanssa eläinlääkäriin näyttämään sitä kuonopattia ja hankkimaan rokotusta. Teemu-tohtori tutkaili kuonoa ja ensin mietti, että onko vanhuuspatti, mutta kun pattia vähän puristeli, sieltä tuli märkää. Niinpä karvojen alla ollut rupi nypittiin auki ja tulehtunut vereslihainen iho sai näin ilmakylpyjä. Tohtori arveli, että joku on kuonoa kolhaissut ( mikä, missä ja milloin, ei tietoa), ja haava  on jäänyt karvojen alle hautumaan ja tulehtunut. Nyt putsataan pari kertaa päivässä haava laimennetulla Betadinella ja laitetaan päälle antibioottivoidetta viikon verran. Hyvä, kun mentiin näyttämään.

Ennen rokotusta Assin sydän kuunneltiin ja pumppu tikitti oikein hyvin. Hampaat saivat kehuja valkoisuudestaan. Eikä Assi noteerannut piikkiä lainkaan. Hommattiin uusi annos kipulääkkeitä, joilla taas pärjätään joitain kuukausia. Punnitsin Assin vastaanotolla, ja neiti Passinen on 21 kiloa painava. Erittäin sopivassa kuosissa siis.

Huomenna olen oman seuran agilitykisoissa toimistohommissa ja ylihuomenna kisataan Friidan kera.

5.3.2013

Loma tuli ja meni

Talviloma on vietetty - ja uutta odotellaan. No, pässiäiseen on vielä sen verran aikaa, ettei henkeä kannata pidätellä odotellessa.

Ihania keväisiä päiviä oli loman aikana. Aurinko paistoi ja lumi suli lotisten. Kun täällä Kotkan nurkilla lunta riittää, niin jäihän sitä vielä hangiksi asti, mutta jouti vähän vähetä. Ja tiehuoltokin ryhdistäytyi ja keräsi pois isoja kasoja liikennettä haittaamsta.

Lomalla ei sen kummempaa saatu aikaan. Käytiin vähän treenailemassa. Friidan tokotreenit olivat torstaina ja VIHDOIN se osasi tehdä hyvällä asenteella ja ihan oikein Saijan tekemän tunnarin. Homma etenee. Seuraamisessa saatiin käännösharjoituksia. Niitä ollaan tehty täällä kotonakin, ja hallilla myös.

Viikonloppuna käytiin isää ja äitiä moikkaamassa Lappeenrannassa, ja sunnuntaina kisattiin kahden kisan verran siellä. Hyppikseltä tuli vitonen ja agilityradalta perinteeksi tullut hylky. Friida tekee ihme kieltoja nykyään vierailla putkilla. Toisella kerralla käskiessä menee ihan reippaasti, mutta ekalla kerralla menee ohi. Pöh! Mikkilän Sarilla oli kyllä oikein mukavat radat.

Eilen oli Friidan omien agsatreenien vuoro. Tehtiin tällaista rataa:

Friida kesti tosi hyvin sen, että suuntasinkin 8-hypyn taakse enkä saatellut sitä kepeillä. Hyppy 17 meinasi olla ongelma, kun en meinannut ehtiä sitä ohjaamaan. mutta kun rohkeasti lähetettyäni Friidan hypylle 14 ohjasin sen kaukaa seuraavalle hypylle ja samalla painoin täyttä laukkaa kohti hyppyä 17 ehdin kuin ehdinkin ohjaamaan ja vetämään koiran hypylle 18 ja siitä eteenpäin. Putkihässäkkä 9-11 vetämällä oli minun heikko lenkkini myös. Toki siinä olisi ehtinyt vaihtaa puoltakin  ja ohjata toisella lailla, mutta kun vetämistä tulee harrastettua vähän, treenasin sitä - ja havaitsin taitoni aika huonoiksi. Eli lisää treeniä tarvitaan.  Hyvä oli treeni joka tapauksessa ja Friida teki tosi hyvin hommia.

Eilen ja tänään ollaan käyty hallilla Saagan ja Friidan kanssa tokoilemassa. Saagan vauhtia olen yrittänyt lisätä namipurkin avulla ja ainakin luoksetulossa ( pääasiallisesti tehdään läpijuoksuja) vauhti on jo laukkaa. Mutta koska Saagan nykyinen laukka ei ole sellaista kuin nuorempana, sain lomalla aikaiseksi varata ajan osteopaatille. Maaria Kaiperlalle ollaan menossa huhtikuussa. Saas nähdä, mitä hän Saagasta sanoo. Minulla itselläni on käsitys, että jotain on vielä Saagasta löytymättä. Tokosta vielä sen verran, että - uskallanko sanoakaan - kaukokäskyt alkavat olla jo aika hyvässä kunnossa.

Assille on tullut kuonoon joku outo patti. Vaikuttaa, että se ei ole kipeä vaan ennemminkin kutiava. Yritin tänään saada eläinlääkäriaikaa, mutta palaavatten vasta huomenna lomalta, joten yritän huomenna uudestaan. Totesin myös, että Assin nelosrokotus on mennyt vanhaksi ( huono omistaja - hyi) joten sekin pitää sille saada. Taitaa olla Passisen viimeinen nelonen.

27.2.2013

Dana

Tämä pieni neiti tässä on Kotitontun Dahlia eli kotoisammin Dana. Ikää on 10 viikkoa ja rotu on bouvier.
Pääsin eilen katsomaan Danaa ensimmäisen kerran.

Tämä on Danan äiti, Kiira, joka kymmenen pentua pyöräytettyään on taas päässyt rakkaan palloharrastuksensa kimppuun.

        - Mitä sä sitä pentua kyttäät?  Heitä mulle hei se pallo!

Talouden vanhin buvve on minun satunnainen kisakaverini Ata ja hänestä on tullut jo aika suopea Danalle.

Danasta tulee isona toko-koira, ja nouto näyttää olevan jo hyvässä vauhdissa.

Vauhtia tuntui pikkuneidissä riittävän.

Luonnon ihmeitä ihailemassa - ja maistelemassa.

- Mä voitan sut kyllä!

- Voitan, voitan!

Ei sitten ihme. että tämä touhutäti väsähti sisään mennessä uunin ääreen.

Rento meininki.

- No ni, taas on herätty. Mitä tehtäis?

- Me kyllä huolittais näkkileipää.

Ennenkuin lähdin kotiin, piti vielä ottaa vähän kuvia, kun aurinko alkoi paistaa.

Mulla on hieno pallon puolikas.
Mutta Atalla se vasta hieno pallo onkin. Sitä alkoi Dana himoita.

Tästä ei hyvää seuraa.

- Anna mulle!   

- Mrrrrrrrrrrrrrr!
- Oho! Taidankin mennä muualle.

- Pikkukoiria sorsitaan AINA!

Kiitos Hannele - ja onnea matkaan tämän sisupussin kanssa. :-)