Ei mitään uutta auringon alla

Agilityrintamalla on edelleen hylkylinja päällä.
Sunnuntaina kisattiin oman seuran kisoissa. Siimeksen Pertti oli tehnyt kivat radat. Friidan agilityrata hylkääntyi, kun se ajautui hypyn taakse. Pienikin haltuunotto olisi oikaissut juoksulinjan hypylle, mutta eipä tullut tehtyä, kun en todellakaan olettanut koirat lähtevän vinoon. Friida ajautui hypyn taakse ja hyppäsi väärin päin. Hylky helpossa paikassa siis.

Hyppyradalla tein pussin jälkeisen hypyn jälkeen persjätön kovin myöhässä, ja Friida teki vapaavalintaisen rengasloikan. Jos olisin valssannut, niin homma olisi varmasti pelittänyt.

Ihan kelpo radat hylyistä huolimatta.  TODISTUSAINEISTO TÄSSÄ

Illlalla oli vielä Saagan tokotreenit ja sen jälkeen oli kyllä takki sangen tyhjä.

Mutta eikun uutta treeniä putkeen. Maanantai-iltana mentiin Friidan kanssa omiin treeneihin ja harjoiteltiin kahta rataa.

Kun menin kakkoshypyn taaimmaiselle siivekkeelle vartalo eteenpäin enkä Friidan hypätessä kakkosta mennyt hypyn vierelle vaan jatkoin poispäin, sain Friidan hienosti putkeen.  Kepeillä Friida kesti vallan loistavasti sen, että irtosin keppilinjasta kohti keinua. Se teki kepit vauhdilla ja itsenäisesti loppuun asti.  Muutenkin rata sujui tosi hienosti.

Toinen rata oli variaatio ensimmäisestä.

Vaikein kohta minulle oli putken 18 jälkeen saada Friida hypyn 19 kautta viimeiselle hypylle ilman valtavaa kaarrosta. Kun jäin putken suulle odottamaan ja otin vain yhden askeleen kohti hyppyä 19 ja saman tien käänsin vartalon pois päin siitä, Friida teki hyvin tiiviin hypyn ja kaarsi viimeiselle hypylle hienosti.

Oli hyvä treeni, vaikka halli oli kyllä hyytävän kylmä. Kevättä odotellaan senkin takia.

Viikonloppuna paistoi aurinko ihanasti. Saagakin innostui leikkimään tyttärensä kanssa.

Mummot kumoon

                    Saaga oli tuolloin vielä oikea turjake, kun se karvat oli taas kasvanut kohisten.

                   Lopuksi vielä meidän liito-oravan tai vuorigorillan taimikäsenytoli poseerauksia :-)