Greetta lääkärissä

 Tästä blogistahan on tullut oikein lääketieteellinen julkaisu, kun päivitykset koskevat vain sairauksia, leikkauksia ja lääkärikäyntejä.

Koska Greetta on ollut niin omituinen ja sillä niitä jumejakin oli, päätin, että mennään lääkäriin. Koska shelteillä on runsain mitoin sappivaivoja (mukoseele)  ja moni on joulutunut leikkaukseen, jossa sappi poistetaan, päätin, että Greetan sappi ultrataan. Onneksi Kouvolassa on näitä ultrauksia tekevä ja asioista tietävä sisätautilääkäri Lotta Väyrynen, jolle sain ajan. Päätin, että koska koira on jo kahdeksanvuotias, otetaan saman tien laajat verikokeet. 

Eilen aamulla ei siis ruokaa tarjottu. Se oli Greetasta aivan hirveää, kun sillä on aina nälkä. Se kuljeskeli moittivasti  minua tuijottaen ja piipaten pitkän aikaa. Molly on ollut aamuisin huonosyömäinen leikkauksen jälkeen eikä se varsinkaan eilen voinut syödä, kun Greetakaan ei syönyt. Se ei kuitenkaan piipannut. 

Molly jäi kotiin kauluri kaulassa, kun lähdettiin Greetan kanssa kohti Aitovet-eläinlääkäriasemaa, jossa meillä oli aika 14.30. Greetta oli aivan järkyttynyt pihalla ja piippasi ja meni häntä alhaalla, kun käytiin metsän reunassa, jotta tyyppi tekisin pissat. Mentiin sisään odottelemaan ja kyllä se Greettakin siitä rauhoittui. Käytin koiran vaa'assa ja totesin, että se painaa ihan liikaa, vaikka syö kevytruokaa eikä meillä juurikaan muuten herkutella. Kun päästiin vastaanotolle, selostin Greetan oireet.Verikokeita otettiin monta putkiloa ja sitten oli sappiultran vuoro. Greetta makasi tosi nätisti. Ensi vähän jäykistyi, kun ultraus alkoi, mutta sitten rentoutui. Näin kuvaruudulle ja minulle näytettiin sappi, joka oli aivan musta. Eli siis lähes tyhjä eikä ollut pelkäämääni sakkaa kuin aavistuksen verran eikä sillä ole lääkärin mukaan merkitystä. Kaikki kunnossa siis siellä ja vieressä olevassa maksassa myös. Kun verikokeiden tulokset tulivat, siinäkin suhteessa kaikki oli ok. Aavistuksen koholla oleva urea ei ollut kuulemma mitenkään huolestuttava, koska kaikki muut munuaisarvot olivat ok.

"Auskultaatiossa sydän- ja hengitysäänet normaalit. Limakalvot vaaleanpunaiset ja kosteat. Vatsaontelo tunnustellen jännittynyt, ei aristava. Pinnalliset imusolmukkeet tunnustellen normaalit.
Ultraäänitutkimuksessa todetaan rakenteeltaan tasainen maksa. Sappirakko siisti, vähäinen määrä hyvin liikkuvaa sakkaa, seinämät rauhalliset. Greetalta otettiin verinäyte, josta tutkittiin täydellinen verenkuva, peruselinarvot sekä elektrolyytit. Munuaisarvoista urea hyvin lievästi yli viiterajan, kreatiniini ja muut arvot viiterajoissa."

Mikään näistä ei siis selitä Greetan aaltoilevaa tunne-elämää. Ostin lääkäristä Greetalle oikein kevyttä laihisruokaa ja vähennän vielä päivittäistä annosta. Monipuolista liikuntaa on lisättävä, joten varasin tälle viikolle Greetalle ajan koirauimalaan. Lisäksi varasin ajan fyssarille, jotta saadaan hyvät ohjeet selkäjumppaan. Mollyllekin on fyssari varattu.

Mollyn polvilaastari poistui hyvin suihkeen avulla. Alta paljastui melkoisen pitkä haava ja paljon enemmän tikkejä kuin aikaisemmissa operaatioissa. Neiti kinkkailee sujuvasti,mutta satunnaisesti jo varaa jalalle kuitenkin. Reipas ja iloinen potilas se on tälläkin kertaa.

Onneksi molemmilla koirilla on vakuutus. Niille oli käyttöä.