Joulukuun alun tunnelmissa

 Mutta ensin vähän marraskuuta.  

Tänä vuonna marraskuu oli aika inhimillinen.  Vesisadetta oli vähänlaisesti ja  loppukuusta saatiin lunta ja pikkupakkasta. Lumi valaisee ihanasti aikaisin alkavaa pimeää aikaa.  Greetta rupesi uimaan vartin uinteja Hyvänmielen Koirakeskuksen uimalassa. Ei se siitä järin nauti, mutta kun ei ole vaihtoehtoja eika poiskaan pääse, se on sen verran kiltti tyttö, että ui aina  uintipätkän rampilta rampille, kipittää salkuun ja taas ui. Nyt ollaan jo luovuttu kokonaan uimaliivistä, sillä sen uintitekniikka on oikein mainio. Aina se saa namin, kun on altaan mitan uinut ja ehkä se sen voimin tekee monta kertaa saman asian. Mutta ei se todellakaan asiasta nauti.

                                            Kaikkensa antanut uimamaisteri kuivatuksessa.

Lisäksi Saija hieroi sitä tiiviisti ja koiran jumit selkeästi aukenivatkin. Keskiselkä on tiukka ja mennäänkin ensi viikolla fyssarille saamaan siihen asiaan jumppaohjeita. Uimaan mennään taas huomenna.

Molly ei ui eikä marssi vesijuoksumatolla vielä. Polvessa oli sangen monta tikkiä, mutta haava oli kyllä siisti..

 Sairaanhoitajaystäväni Tiina kävi taas poistamassa tikit, kun oli sen aika.

Molly astuu ihan hyvin tälläkin leikatulla jalalla. Energiaa olisi vaikka ja kuinka, joten jarrutella  pitää. Mutta käyttäminen ei ole kielletty onneksi. Satunnaisesti se nostaa jalan ilmaan, mutta en tiedä, johtuuko lumesta vai sattuuko siihen, sillä yleensä heti kohta taas tallaa jalalla ihan normaalisti. Muutaman kerran olen antanut sille kertaluontoisesti kipulääkettä varan vuoksi.

Lunta on siis tullut minulle vallan sopiva määrä ja on ollut tosi kauniitakin talvipäiviä. Muutamana päivän oli sangen nuoskaista ja Mollyn jaloissa tulos oli tämä.

Pitää muistaa, että kun seuraavan kerran on tällaisen lumen aika, niin koiralle pitää laittaa pitkävartiset tossut. Mollylla kun on nilkkoihin jätetty sellaiset  rodunomaiset karvatupsut, niin se on oiva paikka lumen tarrautua.  Nyt on kuitenkin ollut ihan kivoja lumisäitä.

Eräänä päivänä aamusta jo näki, että on kiva pakkassää ja aurinkokin paistoi. Siispä kamera lataukseen ja joulukorttikuvien ottoon. Yksikään näistä ei ole joulukorttikuva, mutta näkeepä, miten hieno keli olikaan. Ensin menitiin Jylpylle pikkupolulle, jossa ennenkin on onnistuttu joulukorttikuvissa.

                                                   Aurinko paistaa, niinkuin näkyy.

                                      Tytöillä oli vauhti päällä ja Mollykin sai hetken juosta irti.

                                               Miss Karjulaa huudatutti vauhdin hurma.

Mollya nauratti, kun sai juosta.

Sitten suunnattiin Kyminlinnan vallituksille. Valon määrä oli jo vähentynyt.
Lunta oli kyllä riittämiin.  Myös Mollyn naamassa.

Tosi upea petäjä lumipeitteessään.

Vallituksen kivet ja kasvit olivat lumikuorrutuksessa.

Tyypeillä oli todella hauskaa. Eikä Mollyn jalka kipeytynyt - onneksi - vaikka saikin vähän juosta.

Muutama hieno joulukuinen pakkaspäivän auringonlaskukuva. 

Ollaan eletty monessa suhteessa hiljaista kotielämää. Molly ei ole käynyt toko-treeneissä polven takia. Eilen sentään mentiin rally-treeniin pitkästä aikaa. Greetalla on useampi agi-treeni peruuntunut. Sekin pääsi pitkästä aikaa eilen treenaamaan. Oli kotona tyytyväisiä tyttöjä. Mutta aika iisisti otetaan loppuvuosi. Kunhan Molly on kunnossa, ensi vuosi tulee olemaan sen treenien suhteen todella ahkera. Mutta silloin mennäänkin jo valoisia aikoja kohti täyttä häkää. Eiköhän Greetankin kisakausi starttaa vuoden vaihtumisen jälkeen.

Hyvää itsenäisyyspäivää! 

PS. Ai niin, sain vihdoin ladattua Mollyn ekan tunnarivirittelyvideon, jonka Kati kuvasi Oilin treeneissä. Tämä tapahtui leikkausta edeltävänä päivänä. On nyt talletettu tämäkin.