Saaga täytti eilen 13 vuotta 10 kuukautta. Noin korkeassa iässä myös kuukaudet ovat merkkipaaluja. Valitettavasti emme viettäneet päivää juhlien. Saaga söi aamulla ruokansa ihan normaalisti. Kun olin muutaman tunnin poissa pentusia katsomassa ja palasin kotiin, oli lattialle tullut oksennuslätäkkö. Saaga oli oksentanut ruokansa. Vähän vaisu se oli muutenkin, joten ei hirveän pitkää kävelyä tehty päivällä. Kaikki meni hyvin iltaan asti. Greetan kanssa käytiin toko-treenissä ja tultiin seitsemän jälkeen kotiin. Greetta sai ruokansa. Saaga ei edes tullut katsomaan kuppiaan. Laitoin sen lääkkeet juustopalan sisällä kurkkuun. Kun näytin ylimääräsitä juustoviipaletta, se käänsi päänsä pois ja ilme sanoi, että yök, vie pois. Kahdeksalta Saaga oksensi isot oksennukset lattialle. Sellaista vaalean ruskeaa ja limaista kera lääkejuustopalojen. Tämän jälkeen tasaisin välein tuli uusi ja uusi ja uusi. Saaga hakeutui yksin eteiseen oleksimaan. Käytin sitä ulkona pissalla kahdesti eikä siinä ollut ongelmaa. Yölläkin käytiin varmuuden vuoksi muutaman kerran pissalla. Maha ei ollut ripulilla, mutta oksennusta riitti. Greetta oli huolissaan ja minä myös. Ennen neljää Saaga oksensi viimeisen kerran. Sitten se tuli viereeni sänkyyn. Se läähätteli. Minä silittelin sitä pitkin rauhallisin vedoin ja se välillä nukahti syvään uneen. Muutaman kerran se vielä sai läähätyskohtauksen, mutta sitten alkoi uni maittaa. Kun on kyse addison-koirasta, vähän huoletti, aiheuttaisiko stressi adi-kriisin, varsinkin kun se oli taatusti iltalääkkeensäkin oksentanut nesteen mukana. Viiden jälkeen taisin minäkin nukahtaa ja heräsin ryytyneenä yhdeksältä.
Aamulla ei enää oksettanut, mutta ei ruokakaan kelvannut. Liotin lääkkeet pikku tilkkaan vettä ja ruiskutin sen Saagan kurkkuun. Laitoin vähän ylimääräistä kortisonia stressin varalta. Soitin eläinlääkärille, joka kehotti katsomaan tilannetta rauhassa ja antamaan riisiä pieniä annoksia. Hän sanoi, että pehmeää munuaisvaivaisten ruokaa oli heiltä saatavissa ja kävinkin ostamassa pari purkkia, kun lähdin Greetan kanssa lenkille metsään. Saaga aloitti pienellä kupillisella riisiä ja raejuustoa. Se söi kupin tyhjäksi reippaasti. Olinpa huojentunut. Iltapäivällä annoin isomman annoksen riisiä ja laitoin purkkiruokaa sekaan. Hyvältä maistui sekin. Eikä kumpikaan annos tullut ylös. Äsken annoin vielä yhden pienemmän annoksen. Voidaan sanoa, että kaikki on taas hyvin. Saaga on selvästi koko päivän ollut tosi väsynyt ja nukkunut paljon. Itseänikin väsyttää aika lailla. Ensin yönä luulisi unen maistuvan meille kaikille.
Sellainen juhlapäivä.
Pentusista sitten huomenna kuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti