Sanoin nimittäin Saagan eläinlääkärivakuutuksen irti. Sillä on ollut - onneksi - Lähi-Tapiolassa vakuutus ja ollaan kyllä saatu moninkertaisesti maksu takaisin vuosien varrella. Mutta koska koira on jo yli 13 vuotta ja sillä on lääke- ynnä ruokahommat aika hyvässä balanssissa. 334 euron vuosimaksu, jossa 60% + 25% loppusummasta on omaa vastuuta, tuntuu jo ylimitoitetulta. Toki Saagalle voi tulla joku vakava juttu, mutta sitten taitaa sen maallinen vaellus myös loppua, jos siltä näyttää. Tuolla vakuutussummalla käydään vielä useampi kerta lääkärissä kontrolleissa. Mutta olen kyllä ollut Lähi-Tapiolaan tyytyväinen ja Greetan vakuutus on siellä vielä olemassa.
Toko-koe lähestyy. Oman seuran koe nimittäin. Minä olen toinen vastaavista koetoimitsijoista ja työtä riittää korona vuoksi ja muutenkin runsain mitoin. Greetta on ilmoitettu kokeeseen ja ollaan sangen aktiivisesti treenattu koetta varten. Ehkä vähän liikaakin. Koska koe on hallissamme, pitää tehdä hallitreeniä ja jos siellä on samaan aikaan agsaajia, vie koiran pää ihan vääriin ajatusmalleihin.
Tässä parhaat palat viime kerran treenistä. Voin sanoa, että huonojakin osia oli yllättävän paljon. Ne on pois leikattu. Tunnari on ehdottomasti kierrosrikkain liike. Miten voi lyhyelläkin matkalla nousta kierrokset nollasta sataan saman tien. Nenä ei toimi, vaan tyyppi vaeltaa voihikien edes takaisin. Ja kun se ei ole nenästä sillä kiinni. Kun se haistelee kunnolla, se kyllä löytää oman. No, katsotaan, kuinka käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti