Kehitystä agsassa ja tunnarissa

Nyt kun Greetta sietää sen, että olen katsomassa Marjutin ja sen agilitytreenejä, olen päässyt kuvaamaan heidän yhteistyötään. Eilen meni taas hienosti. Ja mikä parasta, kun tulin treenin jälkeen alas, Greetta käväisi pikaisesti minun luonani ja meni heti takaisin Marjutin luo paljon innostuneempana hänestä. Olin iloinen tästä välinpitämättömyydestä. Tärkeysjärjestys olla pitää.

Tässä rata. Kielto keinulta tuli, kun Marjut sanoi Kiipee eikä Keinu. Greetta on tässä yllättävän tarkka.  Shelttipyörähdys putken edessä meni Greetan piikkiin. Mutta ihanaa menoa.

Tänään mentiin Jylpylle. Tehtiin ensin tunnari. Laitoin kahden metrin päähän ison määrän tunnarikapuloita joiden joukkoon oma.
Ekalla kerralla Geellä oli niin paljon kierroksia, että olisi ollut syytä kutsua heti pois. Se otti vääriä ja voihki, mutta löysi oman. Ei herkkuja, pieni lievä kehu vain. Toinen kerta oli jo parempi, pientä ääntelyä lukuunottamatta. Heti koira kuitenkin rupesi haistelemaan. Oma löytyi ja tästä palkka. Kolmas kerta oli paras ja hiljaisin. Oikein hyvä palkka.

                                   

                                                           Sitten leikkiä päälle.

Kävin vielä iltapäivällä Greetan kanssa hallilla vähän agsatreenaamassa. Kyllä sen kierrokset nousevat tosi korkealle kattoon, kun se tekee minun kanssani. Ihan hiki tuli siitä huudosta. On niin hyvä, että laji on ulkoistettu. Marjutin kanssa Greeta on järkevämpi.