Olen ajatellut, että kyse on kuivasilmäisyydestä ja laittanut sille silmägeeliä, jonka se oikein iloisesti antaa laittaa. Tuntuu varmaan hyvältä. Samoin olen ajatellut, että karvat silmien ympärillä voivat ärsyttää ja olen yrittänyt mahdollisimman usein viedä Eijalle Saagan trimmattavaksi, jotta naama on paljas.
Tänään sitten päätin viedä Saagan eläinlääkärille asiasta. Vihdoin löytyi syy. Ikään liittyvä. Kun koira ikääntyy, naamankin lihaksisto alkaa surkastua ja luomiin voi tulla asentomuutoksia. Saagan oikean silmän alaluomi on kiertynyt sisäänpäin varsinkin ulkonurkasta. Hankaus lisää kyyneleritteen muodostumista, ja osa siitä virtaa silmän ulkopuolelle muodostaen mustaa mömmöä. Tällaista vaivaa ei voi korjata kuin kirurgisesti, jos koira alkaa hinkata silmäänsä sen merkiksi, että se luomen hankaus on inhoittava. Toistaiseksi Saaga ei mitenkään silmäänsä hinkkaile, joten asiaa ei tarvitse vielä miettiä. On aika iso operaatio, ja tuon ikäiselle koiralle leikkaukset eivät ole ihan pikkujuttu. Tutkittiin myös, ettei sarveiskalvossa ole mitään luomen aiheuttamia vammoja eikä niitäkään onneksi löytynyt. Hoitona on mahdollisimman paksu kostutusgeeli, jota olen käyttänytkin päivittäin. Nyt vain lisätään kertoja noin kolmeen kertaan päivässä. Geeli toimii tyynynä ja vähentää hankausärsytystä. Tilannetta seurataan niin, että sillon tällöin sarveiskalvo tarkistetaan haavaumien varalta.
Voi Saaga-rakas, että sulle tällainenkin riesa vielä annettiin. Onneksi syy selvisi. Tieto tuo hieman lisää tuskaa, mutta nyt osaan oireita helpottaa riittävällä geelityksellä. Toivotaan, ettei mitään leikkausta tarvitse tehdän mummelille vaan tällä hoidolla pärjätään sen elämän loppuun asti.
Kiitos Marika-tohtori Oiwalliselta eläinklinikalta avusta.
Iloisempiin asioihin:
Eilen illalla treenattiin Heidin kanssa rallya. Saaga sai tehdän avo-radan ja se oli vallan tohkeissaan.
Se niin nauttii tekemisestä ja varsinkin nameista. Minä lirkuttelen, mikä on kyllä aika turhaa, koska tuskin Saaga lirkutteluja kuulee. Käsimerkit se kyllä hallitsee. Rakas 💕
Greetta teki mestariradan. Ekalla kierroksella se oli aivan hirveässä ylivireessä. Kiekui ja vonkui eikä kuunnellut ollenkaan ja olin sille tosi vihainen ja ärisevä. Ehkä se tajusi, ettei kannata olla ääliö, koska toinen rata heti perään meni sangen vähäisillä ääntelyillä. Tuli siellä radalla virheitä, mutta kokonaisuus oli jo aika kelpo. Kolmatta kertaa ei kuvattu, mutta oli jopa vielä parempi ääntelyn suhteen. Mitenhän sitä kokeessa voisi tehdä selväksi heti, että ääntely ja kierrokset ova niin nounou, ettei kannata edes aloittaa.
Joka tapauksessa tässä se Greetan toinen, järkevämpi rata:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti