Greetta toipui leikkauksesta saman tien ja tikit poistettiin parin viikon kuluttua leikkauksesta. Neiti on nyt jo päässyt vähän agiliitelemäänkin. Kisoihin ei ole asiaa, kun on douppinkikuukausi menossa, mutta kyllä me vielä ehditään. Kylmillä pakkasilla ei ole edes halua kisata, mutta nyt kun kevättä on ilmassa, minäkin alan herätä talvihorroksesta.
Saagan kanssa käytiin alkuviikosta kontrolliverikokeessa. Niitähän on ollut kuukauden välein jo useampi. Kaliumin ja natriumin suhde oli jo 28,9 eli oikeaan suuntaan menossa. Urea oli edelleen koholla ja kortisolit matalat, joten lääkitysannosta nostettiin. Nyt Saaga saa kolme tablettia Florinefia aamuin ja illoin. Plus edelleen sen kortisonin ja tietenkin B-vitamiinipillerin. Juustoviipaleen sisällä kaikki menevät hetkessä alas. Satunnaista närästystä lukuunottamatta Saaga on hyvävointinen ja ihan iloinen heppu.
Käytiin eräänä pakkastorstaina Loviisassa. Heidi Jokipiha, nuori nainen, joka kuvaa paljon koiria, kyseli portugeeseja kuvattavaksi - ja oli jo aiemmin shelttejäkin kaipaillut. Joten kun tässä on ihan vapaa lähtemään minne vain, pistin postia ja sovittiin kuvausaika. Kierreltiin vanhan bastionin alueella. Heidillä oli oma reittinsä, missä hän kuvia otti. Greettakin rentoutui nopeasti, kun isot siskot olivat aivan innoissaan poseeraamassa. Varsinkin kun sai namia. Kun oma poseerausvuoro oli ohi ja toinen menossa samaan kohtaan, niin johan ensimmäinen tunki väkisin takaisin kuvauspaikalle namin toivossa. Greettakin meni tähän moodiin mukaan. Tunnin verran meni kuvaussessiossa ja oli tyytyväisiä koiria kotimatkalla. Viikon päästä tuli sähköpostiin runsaasti kuvia koirista. Tässäpä niistä muutama:
Saaga:
Friida:
Greetta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti