Polskimassa

Eilen aamulla on sadekeli muuttunutkin märäksi lumisössökeliksi. Kävimme aamulenkillä ennen kahdeksaa, sillä yhdeksältä oli tarkoitus Krissen ja poikien kanssa lähteä Hyvinkäälle uimaan. Saagaa en tällä kertaa ottanut mukaan, sillä se oli yöllä oksennellut pariinkin otteeseen limaa. Friida olisi nauttinut suunnattomasti uimareissusta, mutta eilen oli Greetan vuoro.

Olipa pöpperökeli aina Porvooseen asti ja vähän ylikin. Moottoritiellä köröteltiin kahdeksaakymppiä ja toinen kaista oli täysin auraamaton. Mutta sitten tiet muuttuivat normaaleiksi vesimäriksi ja ihan aikataulussa saavuttiin Hyvinkään Uimalaan. 

Greetta on uinut ne muutamat kerrat, jolloin on uimassa käynyt, pelastusliivissä. Siitä on ollut helppo se nostaa veteen uimaan. Näin tehtiin alussa eilenkin, mutta sitten otin liivin pois, laitoin noutajataluttimen ja tehtiin pari kertaa uiminen sillä lailla. Sitten otin taluttimenkin pois ja kas - sain houkuttelemalla Greetan lähtemään uimaan. Hyvin se ui, joskin sangen totisena, mutta hyvällä tekniikalla.

Paluumatkalla tuli pieni säikähdys, kun keskellä tietä seisoi hirvi. Oli vaikea erottaa sitä, kun se seisoi metsä taustanaan. Krisse huomasi ensimmäisenä ja hyvissä ajoin, joten ehdin jarruttaa. Onneksi ei ollut liukasta. Jäimme muutaman metrin päähän pysähdyksiin. Hirvi tuijotteli hetken ja palasi takaisin samalle puolelle mistä oli tullut ja missä pari muuta kaveria odotteli. Jos olisi ollut pimeää, niin pam- törmätty oltaisiin. Hui!

                                                   Greetan, Manun ja Elmon uintia

Saaga aamuyöstä taas oksensi limaa. Jos jatkuu, niin pitää käyttää lääkärissä. Kun itse olen kipeänä pari päivää kotona, niin ehdin seurata vointia paremmin.