Polskintaa ja vähän tokoiluakin

Lähdimme tänään Hyvinkään Koirauimalaan pitkästä aikaa. Greetta pääsi ensimmäistä kertaa mukaan - tai ehkä omasta mielestään joutui-  joten päätin jättää toisen "innokkaan" uimarin, Saagan kotivahdiksi. Manu ja Krisse tulivat tietenkin mukaan matkaan

Greetalle oli tilattu uittaja. Pikkuneidin tyyli oli roiskimista ja pärskimistä, sillä tyyli oli enemmän laukkaa kuin uimista. Ja kun laukkaa vedessä, kuono menee veden alle. Mutta kun tarpeeksi kauan oli treenattu, niin jo alkoi loppupuolella ihan oikeaakin uimatekniikkaa löytyä.

                Välillä aina huilattiin, kun uiminen on pikkukoiralle aika rankkaa kuitenkin.
                                                                   Voi noita korvia!

                          Tässä on jo ihan oikean näköistä menoa. Siis sekä ylä- että alakuvassa.

 Vihdoin koitti vapaus uimisesta ja liiveistä. Greetta saattoi ravistella turhat vedet pois.

                                                            Märkä kuin uitettu koira.

Isot jatkoivat vielä uimista ja Greetta tepsutteli hallissa ihan tyytyväisenä. Yllättävän vähän se reagoi halliin ja ääniin. Vaikkei se varmaan hirveän ihastunut tähän lajiin ollutkaan VIELÄ , niin ei se mitenkään kiljunut (kuulemma sellaisiakin shelttejä on) eikä panikoinut.

Vielä videota uimaretkeltä. Friida piti taas muutaman kerran laittaa hihnan kanssa uimaan, kun sillä on ylikierroksia aina alussa ja se vain juoksentelisi. Jännä juttu sekin.

Toko-koe oli ja meni. Ei saatu tulosta, mikä ei yllättänyt, sillä niin alussa vielä ollaan evl-liikkeiden treenaamisessa. Seuraaminen oli huonoa, joten senkin kanssa on pakko alkaa tehotreenit. Ei siitä kokeesta muuta.